#vaalikahvit
Blogissa Markku Tuhkanen käsittelee lavealla otteella eduskunnan ja kotimaan politiikan edesottamuksia.
Pian sinäkin huomaat, että vahingosta viisastuu vain vahingossa, jos sittenkään.
Voi syödä kun on nälkä, eikä silloin kun on määrätty ruoka-aika.
Tähän tapaan kiteytti itsenäisen työn ihanuuden Tapio Rautavaara, keihäänheiton olympiavoittaja ja jousiammunnan maailmanmestari.
Todella vanhat suomalaiset muistavat hänet myös suosittuna laulajana ja filmitähtenä.
Koronan pakottama etätyö on mahdollistanut tämän ylellisyyden myös meille tavallisille toimistohiirille.
Ei ole sosiaalista pakkoa lähteä aina samaan aikaan, samojen työkavereiden kanssa lounastamaan.
Vuosi takaperin uudet työolot tuntuivatkin vapauttavilta. Läppäri keittiönpöydällä, teamsin kamera pimeänä ja jääkaappi käden ulottuvilla. Ulkona pakkanen, sisällä pelkät kalsarit.
Ajan kuluessa vapauteen on livahtanut vankeuden makua.
Työnantajalta ei kuulu kutsua takaisin toimistolle. Ei edes vuorottelemaan rajoitusten mukaisissa väljemmissä oloissa. Vasta aloittaneet uudet työkaveritkin ovat pelkkiä etunimiä näytöllä.
Tuleeko paluuta vanhaan koronan väistyttyä? Onko jatkossa työpöytä vuokrattava omalla rahalla jostain toimistohotellista?
Valtion virastoissa etätyö otettiin vastaan erityisellä innolla. Enää ei tarvinnut virua iltamyöhään ministeriössä kerryttämässä työtuntisaldoa, jotta näyttäisi ahkeralta hallinnon työaikaraporteissa.
Kotona kännykkään pystyy juoruilemaan rauhassa myös päiväsaikaan ilman kiipijäkollegan kaiken kuulevia korvia.
Valtion virassa palkanmaksukin voi jatkua, vaikka työ vähenisi tai jopa loppuisi kokonaan. Näin Valtiontalouden tarkastusvirasto on meitä esimerkillään valistanut.
Etätyö vaikkapa kesämökeiltä, tutuista lapsuusmaisemista on ollut erityisen mieluista maakunnista kotoisin oleville viranhaltijoille.
Ei siis ihme, jos rokotusten jouduttama paluu vanhaan, tiukkaan virka-arkeen ei houkuta.
Onneksi keskusta haistoi virkakunnan hädän. Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) ehdotti vaaliavauksessaan, että valtion virat avattaisiin jatkossa paikasta riippumattomiksi.
Uusilta viranhaltijoilta ei edellytettäisi jatkuvaa fyysistä läsnäoloa useimmiten pääkaupungissa sijaitsevissa virastoissa.
Voitteko kuvitella ympäri Suomen maakuntia levittäytyvää virkamiesten verkostoa, joka ratkoisi valtakunnan monimutkaistuvia ongelmia pullantuoksuisten pirttikalustojen ääreltä? Minä voin.
P.S. Taiteilijoillakin olisi päivitettävää. Kristiina Halkolan esittämä ikivanha laulu 20 perheestä olisi hyvä saattaa globalisaation aikaan. Nyt vaaditaan tehokkuutta, joten puolet pois ja englanniksi räpättynä, pliis! Tässä uudet sanat: Bezos, Musk, Gates, Arnault, Zuckerberg, Buffett, Page, Brin, Ballmer, Ambani.
