Lukuaika: < 1 minuutti

Gunnel Lindblom 1931-2021

Postikortteja Tukholmasta

Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.

Gunnel Lindblom kuoli lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 24. tammikuuta. Työväenluokkaiseen göteborgilaisperheeseen vuonna 1931 syntynyt näyttelijä jää elokuvahistoriaan rooleistaan Ingmar Bergmanin elokuvissa, vaikka hän pääsi myös itse ohjaamaan niin näytelmiä kuin elokuviakin. Hän jatkoi näyttelemistä aina 2010-luvun loppuun saakka.

Lindblomin ensimmäinen elokuvarooli oli Gustaf Molanderin elokuvassa Rakkautta (Kärlek, 1952). Yhteistyö Bergmanin kanssa muovautui näyttämöllä, kun hän palkkasi Lindblomin Malmön kaupunginteatteriin 1954, jossa hän näytteli rooleja Faustissa ja Peer Gyntissä. Seitsemännessä sinetissä (Det sjunde inseglet, 1957) Lindblom esitti vaitonaisesti palvelijaa, jonka lähikuvaan elokuva huipentuu (ennen tanssi-codaa).

Erityistä kohua herättivät eroottiset kohtaukset yhdessä Bergmanin parhaista elokuvista Hiljaisuus (Tystnaden, 1963), jossa kaksi sisarusta (toista heistä esittää Ingrid Thulin) ja nuori poika pysähtyvät itä-eurooppalaiseen kaupunkiin. 

Lindblomilla oli myös merkittävä rooli Neidonlähteessä (Jungfrukällan, 1960), jossa hän esitti raiskauksen todistavaa tyttöä. Elokuva lukeutui mm. Wes Cravenin suosikkeihin ja se mainitaan lähes poikkeuksetta 70-luvulla erityisen suosituksi nousseiden kostoteemaisten elokuvien esikuvana, joita Kill Bill versioi vuorostaan 2000-luvulla.

Yhdessä Harriet Anderssonin ja Bibi Anderssonin kanssa Gunnel Lindblom näytteli yhden pääosan Mai Zetterlingin feministisessä elokuvassa Näyttelijättäret (Flickorna, 1968), jossa teatterikiertue esittää Lysistrataa ympäri Ruotsia. Harrietin, Bibin ja Gunnelin yhteys Bergmaniin on yksi metatasoja sisältävän elokuvan kiinnostavimpia piirteitä. Zetterlingin kuoltua he kokoontuivat vielä kerran yhteen hänen asunnolleen Ranskaan, jossa syntyi dokumenttielokuva I rollerna tre (1996, Christina Olofson), joka purkaa hienosti näyttelijöiden tuntoja ja kokemuksia alalla.

Molemmat em. Zetterlingiin liittyvät elokuvat esitettiin Fårön saarella järjestettävillä Bergman-viikoilla, kun Lindblom oli vuoden 2017 kunniavieras. Keskustelutilaisuudessa häntä haastatteli Svenska Filminstitutetin lehdistöpäällikkö Jan Göransson pitkillä ja johdattelevilla kysymyksillä, joihin Lindblomin vastaus oli usein kysymystä lyhyempi. Toisinaan myös varsin hauska.

Lindblom osallistui myös Bergmanin satavuotisjuhlallisuuksiin Filmhusetissa tai ainakin elokuvan Naisten unelmia (Kvinnodröm, 1955) näytökseen 18.4.2018, jossa näytöstä alusti Harriet Anderssonin haastattelu. Ilman pandemiaa hän olisi varmasti halunnut osallistua vielä tämän vuoden Guldbagge-gaalaan ellei olisi kuollut päivää ennen sitä.

Kommentoi Facebookissa
Mikko Pihkoluoma