Poimintoja Cannesin elokuvista

Cannes lähenee loppuaan, joten on aika summata parhaita elokuvia, joista ei ole vielä aiemmin ollut juttua blogissa. Alkuun on tosin todettava, että tämä vuosi on ollut aika keskinkertainen — ainakin jos vertaa viime vuotiseen positiivisten yllätysten täyttämään ohjelmistoon. Kultainen palmu saattaa taas mennä kenelle tahansa, mutta veikkaisin silti saajaksi jotain aiemmin blogissa esiintyneistä nimistä tai tämän listan ylintä tai alinta elokuvaa.

The Portrait of a Lady on Fire

Céline Sciamman aiemmista töistä Girlhood oli vaikuttava, mutta uutukaisellaan Sciamma saattaa nousta jopa Ranskan eturivin tekijöiden joukkoon. Taidemaalarista ja hänen muusastaan kertova tarina on hienovarainen katseiden jännitysnäytelmä, missä naisten välinen kemia on koko elokuvan ajan läsnä. Niin outoa kuin se onkin, niin naismaalarista ei ole aiemmin tehty (näin ison profiilin) elokuvaa naisohjaajan toimesta, mikä saa sen tuntumaan jo itsessään tuoreelta. Sivujuonessa aborttia tavoitellaan toinen toistaan vaarallisemmilla tempuilla, joten elokuvan poliittinen lataus ei jää naiskatseeseen tai tekijämuotokuvaan.

The Wild Goose Lake

Diao Yinanin rikoselokuva on ollut kilpasarjan harvoja valopilkkuja ja sen takaumin avautuva tarina sisältää persoonallista ja räiskyvää kuvallista ilotulitusta. Toimintakohtauksissa on vetävyyttä, tyyliä ja ideoita enemmän kuin tarpeeksi. Elokuvan loppupuolella on muutamia kohtauksia, joissa koetellaan sensuurin rajoja Kiinassa, eikä Diaon naiskuvassa ole välttämättä hurraamista, mutta näilläkin varauksilla elokuva jätti lähtemättömän vaikutuksen. Hänen edellinen elokuvansa Black Coal, Thin Ice voitti Kultaisen karhun aikanaan Berliinissä.

Matthias & Maxime

Xavier Dolan on ollut enemmän tai vähemmän tuuliajolla viimeiset vuodet. Tämän vuoden kilpasarjaan päässyt elokuva on ilahduttavan hyvä, eikä siinä ole liialti Dolanille rasitteeksi noussutta karjumista. Dolanin esittämältä hahmolta löytyy toki jälleen hankala äitisuhde, mutta draama pysyy koossa äärimmäisen hyvin. Matthias ja Maxime (Dolan) joutuvat suutelemaan nuoremman ohjaajan lyhytelokuvassa ja siitä seuraavaa jännitettä monimutkaistaa Maximen suunnitelma lähteä Australiaan. Pophittejä ja hidastuskuvia tulviva elokuva on vanhaa tuttua Dolania, jolle soisi ainakin jonkun palkinnon.

The Whistlers

Corneliu Porumboiun poliisikorruptioon sukeltavassa toimintakomediassa perehdytään kanariansaarilla vihellyskieleen, jossa jokaiselle vokaalille on oma äänne. Viihdyttäviä käänteitä riittävässä elokuvassa on mainioita oivalluksia, joista useimmat liittyvät kieliin. Loppuhuipentumassa viittaukset tihenevät aina Psykosta Avaruusseikkailu 2001:n asti.

Parasite

Pari kuukautta Jordan Peelen Usin jälkeen Bong Joon Ho (Snowpiercer) on saanut valmiiksi täydellisen korealaisen uudelleenfilmatisoinnin täysin samoilla teemoilla. Palvelijaperheen ja yläluokkaisen perheen dynamiikasta kertova Parasite kuuluu festivaalin hehkutetuimpiin töihin, mutta en löytänyt siitä juuri nyt mitään omaperäistä, vaikka yhtäläisyydet amerikkalaiselokuvaan ovat tietysti sattumaa. Bong on toki leikkinyt samoilla teemoilla ennenkin, mutta viihde-elokuvan muottiin rakennettu teos tuntui silti liian kevyeltä.

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics