DocPointin toinen Amerikka

Hale County This Morning, This Evening
Hale County This Morning, This Evening

Useimpien suomalaisten matkat Atlantin toiselle puolen kohdistuvat Yhdysvaltojen itä- tai länsirannikolle. DocPointin avulla on mahdollista nähdä erilainen kuva Amerikasta, jossa valokeilaan nousevat köyhät pikkukaupungit.

Bisbee ’17 kertoo Arizonassa sijaitsevasta entisestä kaivoskaupungista, jonka historian häpeäpilkku täytti sata vuotta heinäkuussa 2017. Vuonna 1917 kaivostyöläisten — joista valtaosa oli tullut Meksikosta ja Itä-Euroopasta — järjestäytymisestä ja parempien työolojen vaatimuksesta syntynyt lakko päättyi yli tuhannen työläisen kidnappaukseen. Aseistetut tilapäissheriffit karkottivat heidät junalla Bisbeestä New Mexicon osavaltioon.

Robert Greenen (Kate Plays Christine) dokumentissa haastatellaan kaupunkilaisia, joille asia on kaikille tuttu, vaikka siitä on ollut helpompi puhua vasta kaivosyhtiön lähdön jälkeen. Joissain tapauksissa kiista jakoi samaa perhettä vastakkaisille puolille.

Greene lähestyy etenkin alkupuolella paikkaa Frederick Wisemanille tyypillisellä hienovaraisella otteella, jossa ääneen pääsevät kaikki. Myös periamerikkalaista hysteriaa kommunismia vastaan tulee esiin. Greene tosin ottaa suoremmin kantaa kuin Wiseman yleensä, mikä antaa hänen elokuvalleen omaleimaisemman tyylin.

Arizonalle tyypillinen aavikko- ja vuoristomaisema luo väistämättä visuaalisesti näyttävää kuvatulvaa, josta ei puutu myöskään syvyyttä. Greene rakentaa dokumenttinsa huipentumaksi karkotuksen rekonstruoinnin, jossa kaupunkilaiset — monet heistä oikean kiistan jälkeläisiä — pääsevät näyttelemään sen eri puolilla. 

Osallistujien joukosta nousee esiin bisbeeläinen Fernando Serrano, jolle karkotustragedia herättää henkilökohtaisempia muistoja hänen omasta äidistään, joka joutui karkotetuksi takaisin Meksikoon. Serranon kautta Greene sitoo elokuvan suoraan nykypäivän politiikkaan, jota on muutoinkin vaikea vältellä vain muutaman kilometrin päässä Meksikon rajasta.

Hale County This Morning, This Evening vie katsojan syvälle etelään ja näyttää Alabaman afroamerikkalaiset kasvot Hale Countyn pienessä yhteisössä. RaMell Ross muutti seudulle opettamaan valokuvausta ja koripalloa vuonna 2009, ja kolme vuotta myöhemmin hän alkoi kuvata ihmisiä runollista elokuvaansa varten.

Rossin impressionistista teosta ovat olleet tukemassa lopputeksteissä erinäisillä tuottaja- ja neuvojarooleissa esiintyvät Apichatpong Weerasethakul, Laura Poitras ja Danny Glover. Aika huikea lista esikoisohjaajalle. 

Yhtä lähelle ja yhtä purevasti vähemmistön arkeen sukeltavaa dokumenttia tuskin olisi voinut tehdä muutoin kuin esikoisohjauksena. Ross tekee kuvia samalta tasolta kuin kohteensa ja löytää köyhyydestä muutakin kuin kurjuutta. Ohjaajan tausta palkittuna valokuvaajana näkyy elokuvassa, joka on aidosti kiinnostunut löytämään kauniita asetelmia ja kuvia, joita emme ole tottuneet näkemään.

Monia vuosia kestänyt kuvausprosessi takaa, että aluksi satunnaisilta tuokiokuvilta vaikuttavasta tajunnanvirrasta kasvaa myös dramaattisia kokonaisuuksia. Selman yliopiston joukkueessa koripalloa pelaava David haaveilee NBA:sta, Quincy tekee töitä tehtaassa ja odottaa vaimonsa Boosien kanssa kaksosia.

Hale County This Morning, This Evening on poikkeuksellinen dokumentti, joka herättää voimakkaita tunteita tavanomaisesta elämästä koostetuista hetkistä ja onnistuu kliseettömien (rap-musiikki tai rikollisuus eivät saa tilaa elokuvassa) kuviensa kautta luomaan jotain uutta. Tavallisten afroamerikkalaisten elämästä syntyy Rossin kollaasissa jotain erikoislaatuista.

Rossin alle 80 minuuttia kestävän esikoisen voi katsoa, vaikka yhdessä Frederick Wisemanin 44.:n pitkän dokumenttielokuvan kanssa, joka kuvaa yli 95%:sti valkoihoisten asuttamaa maalaiskuntaa. 

Monrovia, Indiana on kuvattu vuonna 2016 järjestettyjen vaalien (eli Trumpin voiton) jälkeen. Koska Wisemanin elokuvia katsotaan eniten juuri miljoona- ja yliopistokaupungeissa, elokuva tuntuu juuri heille suunnatulta läpivalaisulta siitä millaista elämä heidän demonisoimalla maaseudulla oikeasti on.  Ennen kaikkea se kertoo Wisemanin uteliaisuudesta kuvata uskonnollista “punaniskaista” Amerikkaa poliittisesti äärimmäisen jakautuneena aikana. Wiseman pysyy tyylilleen uskollisesti varsin neutraalina havainnoijana ja näyttää kaiken kylässä aina kirkon keskeisestä asemasta kömpelöiden vapaamuurarien seremonioihin. 

Tavallaan Wisemanin toteava lähestymistapa tuntuu hieman normaalia tylsemmältä, koska hän lähestyy kohdetta, josta kuka tahansa voisi tehdä elokuvaa. Viime aikoina niin Berkeleystä kuin Lontoon National Gallerystä dokumenttielokuvia tehneen ohjaajalegendan taikana on ollut näyttää kiinnostavien instituutioiden kulisseista löytyvä maailma.

Wiseman on silti uskomattoman taitava dokumentaristi, joka onnistuu paljastamaan kohteensa aina jollain tavalla kiinnostavan ihmillisessä valossa. Erityisen hyvin se toimii yhdessä Bisbeen ja Hale Countyn kanssa, muodostaen triptyykin Yhdysvaltojen paitsi jakautuneesta politiikasta myös pienkaupunkien elämästä.

Kommentoi Facebookissa
Sideways 2019
Heidi Hautala eurovaalit