Postikortteja Tukholmasta
Tukholman yliopistossa elokuvatutkimusta opiskellut Mikko Pihkoluoma bloggaa kulttuurista ja matkailusta.
Raoul Peck kertomassa elokuvastaan Tukholmassa
James Baldwin oli kirjailija, runoilija ja aktivisti, joka palattuaan New Yorkiin Pariisissa oleskelun jälkeen alkoi työstää kirjaa, muttei saanut sitä koskaan valmiiksi. Ystäviensä Medgar Eversin, Martin Luther King Jr.:n ja Malcolm X:n tarinoiden kautta Baldwinin oli tarkoitus kertoa Yhdysvaltojen tarina.
Raoul Peckin dokumenttielokuva I Am Not Your Negro on tavallaan yritys kertoa se mikä Baldwinilta jäi kirjoittamatta. Kirja jäi kirjoittamatta, koska sen kirjoittaminen olisi ollut liian kivuliasta. Baldwin kertoo elokuvassa suunnitelmistaan käydä haastattelemassa leskiä ja etelässä henkensä uhalla taistelleita aktivisteja:
“I am saying that a journey is called that because you cannot know what you will discover on the journey, what you will do, what you will find, or what you find will do to you.”
Baldwin oli järjettömän hyvä kirjoittaja ja tämä välittyy erityisen hyvin elokuvasta. Peck on kreditoinut ainoaksi kirjoittajaksi elokuvaan Baldwinin. Samuel L. Jackson tulkitsee Baldwinin unohtumattomia sanoja taitavasti ja lähteelle uskollisesti (Jackson osoittaa jälleen kerran muuntautumiskykynsä, sillä kerrontaääni ei muistuta lainkaan hänen aiempien elokuvarooliensa puhetyylejä).
Baldwinin sanoja sävyttävät arkistomateriaalin kuvat eikä elokuvassa ole lainkaan 2000-luvun dokumenttielokuvaa rienaavia puhuvia päitä, jos Baldwinin televisioesiintymisiä ei lasketa. Baldwin kirjoitti myös elokuvista ja niiden esimerkkejä mustien rooleista käydään läpi vakuuttavasti. Näistä osista tulee mieleen filmihullujen suosioon nousseen Thom Andersenin (Los Angeles Plays Itself) esseitä muistuttavat elokuvat.
Peck yhdistää historian nykypäivään nostamalla kuvissa esiin viime vuosina kohahduttanutta poliisien mustaan väestöön kohdistuvaa väkivaltaa, jota on sosiaalisen median aikakaudella dokumentoitu entistä enemmän. Vaikutelma on erittäin onnistunut, sillä Baldwinin eräs pääajatuksista on, ettei Yhdysvallat ole selvittänyt loppuun asti historiaansa.
Tukholmassa viime viikolla vieraillessaan Peck sanoi: ”It’s a country built on two genocides. Firstly the genocide of Native Americans, and the slaves. […] All the black leaders were killed or put in jail.”
Kuten näistä rakennuspalikoista voi kuvitella, Raoul Peckin elokuva on poleeminen. Se on yksinkertaisesti sanottuna niin mykistävän väkevä, että sitä on vaikea kuvailla, sillä tekee mieli lähinnä lainata Baldwinia. Se on parhaita esimerkkejä siitä mihin elokuva voi taidemuotona kyetä; yhdistelmä kuvien ja sanojen runoutta. I Am Not Your Negro ei ole ainoastaan yksi viime vuosien parhaita dokumenttielokuvia vaan yksi viime vuosien parhaita elokuvia.
Oscar-ehdolle päässeen elokuvan voi nähdä Helsingissä Season Film Festivalilla (31.3. ja 1.4.) ja perjantaista alkaen Ruotsin elokuvateattereissa.
