Teksti Pertti Laesmaa

Kovaa pakkasta – sitten lauhempaa.

”Nautin” piipullista helvetinmoisessa pakkasessa Juttiksen edessä, kun Helsinki Jazzin kunkku, Sakari tuli Malmitalolta jo toiseen konserttiin tänään.

”Mulla on pöytä tuolla edessä, tu sinne.”

Kun menin sisään Sakari jonotti vielä baaritiskin edessä. Mutta siis haloo! Kaksi ladya oli ”levittänny vilttinsä” mun paikalle ja heittäneet mun kamat jonnekin hevonkuuseen.

”On kyllä mun paikka!” ”Me tonne!” ”En mene!!”

Saara Soisalolla oli lavalla sama jengi kuin sillä tosi hyvällä Second Life -levyllään: Mikko Helevä (p), Wade Mikkola (b) ja Heikki Sandrén (dr).

Annoin taannoin Saaralle lempinimen Sassy. Saara oli otettu. Oli kuulemma hänen ensimmäinen oikea lempinimensä. Kerran Sassy sanoi minua Pertiksi. Mikä h*lvetin Pertti?! ”Mikä sä sitten oot?!” Stadissa kaikkilla on ollut aina liuta lempinimiä. Viralliset nimet maistuvat ankeilta, kankeilta ja kirkonkirjojen paperilta.

Siihen mulle lähettämäänsä levyyn Sassy kirjoitti: Rakkaudella. Saara (Sassy). Jotenkin ujostelee vielä uutta nimeään, kun panee sulkuihin. Toi ”rakkaudella” oli mun pyyntö, ei semmosta olisi muuten kirjoittanut.

Saara Soisalon levynkansikuva. Kuva: Magnus Weckström.

Sassy oli jälleen ihan Queen! Ja noi jätkäthän osaa.

Esityksen lomassa Sassy pyysi sitä toista vilttigimmaa hakemaan kivennäisvettä hänelle. Jestas, nehän tuntee toisensa! Hyvä, etten tölvinyt äsken pahemmin. Gimmat sittas nyt mua vastapäätä. Tauolla kun menin snagalle pyysin heiltä että josko pitäisivät huolen siitä, ettei paikkaani pöllitä taas. Lupasivat ja pitivät huolen.

Yleensä otan Juttiksessa Famous Grousea. Tänään yllätin ja otin Ballantinesia. Vikan mukin aikana ryhdyin hoitamaan poissaolevan Nannan bisneksiä.

Panin vielä yöllä informatiivisen tekstarin Nannalle. Aamulla heräsin Nannan tekstariin: ”Waude! You Manager – me Jane. Mä olen velkaa sulle…”

Päivällä sanoin puhelimessa: ”Taidat olla. Lauantaina mennään Stureen. Siellä on Helena Lindgren (voc), Lasse Hirvi (p), Pekka Sarmanto (b) ja Olle Ekman (dr). Saat alkaa lyhennykset heti.”

Jossain vaiheessa sanoin Nannaa puolivahingossa Nöpöksi. Otti omakseen oitis. Alkoi käyttää itsekin itsestään sitä.

Ei Nanna sinne Stureen lähtenyt. Sillä oli kummitytön synttärit tai jotkut sellaiset. Minä menin.

Kerroin Ollelle ja Pekkikselle terkut Ärteeltä. Son noita vaggarimuistamisia.

Paikkani oli Helenan ja Magdan välissä. Ei pitäisi olla moittimista, enkä moittinutkaan.

Helenalla oli valtava lavasäteily ja -karisma. Kuin Marilyn!

Kuva: Outi Broux.

Timo Wuori veteli yllärinä myös komeita siivuja fonillaan mukana. Hyvä fiilis kaiken kaikkiaan!

Jossain vaiheessa Olle kertoi minulle, että hän on sukua Jaakko Ilkalle. Löytyy oikeen mustaa valkosella. Just! ”Kun joskus kirjoitat jotain, muista mainita!”

Illan päätyttyä ja ennen astumistaan taksiin Helena antoi minulle vielä suukon poskelle.

Ei niin huono loppuviikko!