Teksti Jenni Jarventaus

Kun iranilaiset suunnittelevat saudilähettilään murhaa Washingtonissa, kukaan ei enää nuku öitään rauhassa.

Eräs amerikkalaisjournalismin nyrkkisäännöistä on, että jos otsikossa mainitaan Yhdysvallat, Iran ja Saudi-Arabia, tulossa on vakavia ongelmia. Tiistaina julkistetun tiedon mukaan Iranin hallitus suunnitteli murhaavansa Saudi-Arabian Yhdysvaltain-suurlähettilään Washingtonissa. Saudikuninkaan läheinen neuvonantaja Adel al-Jubeir oli tarkoitus listiä washingtonilaisessa ravintolassa, siviiliuhreista välittämättä. Myös saudilähetystö ja muut kohteet Amerikassa ja ulkomailla olivat tekijöiden iskulistalla.

Amerikkalaisten reaktio uutiseen oli selvä: Tästä seuraa vaikeuksia. Kongressin verenhimoisimmat poliitikot saavat lisää pontta vaatimuksilleen puuttua Iranin toimiin sotilaallisesti. Maltillisempien poliitikoiden pitää puoleensa keksiä, mitä muita pakotteita Iraniin voi enää kohdistaa.

Iranin hallituksen kommentti oli kiistää väitteet murjaisemalla, että Yhdysvaltain hallitus ja CIA ovat tunnetusti hyviä elokuvakäsikirjoitusten laatijoita. Todisteet iskun suunnittelijoita kohtaan ovat kuitenkin kovat: Kaksi Iranin kansalaista pidätettiin heidän yritettyään palkata meksikolaiseksi huumegangsteriksi luulemansa agentti tappamaan al-Jubeir. Epäillyt maksoivat agentille 100 000 dollaria etukäteen palkkioksi murhasta. Toinen epäillyistä ilmoitti saaneensa käskyn Iranin Islamilaisen vallankumouskaartin erikoisjoukoilta.

Suunnitelmassa kiteytyy hämmentävällä tavalla Amerikan ja Lähi-idän sotkuiset suhteet. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen 19 tekijästä 15 oli Saudi-Arabian kansalaisia, ja saudidiplomaattien tehtävä viimeiset kymmenen vuotta on ollut vakuuttaa Washington siitä, että maa taistelee Amerikan kanssa terrorismia vastaan samassa rintamassa. Iranin ja Saudi-Arabian välit ovat puolestaan pitkään olleet jäätävät johtuen osittain uskonnosta – iranilaiset ovat valtaosin shiia-muslimeja, saudit sunneja – ja osittain molempien maiden pyrkimyksistä määrätä Lähi-idässä kaapin paikka.

Ja Yhdysvaltain ja Iranin suhteet – no sanotaanko, että Iranin presidentin Mahmoud Ahmadinejadin kuvaus Amerikasta “suurena saatanana” summaa aika naftisti, mitä maat ajattelevat toisistaan.

Salaliittoteoreetikot ympäri maailmaa, epäilemättä myös Suomessa, spekuloivat Yhdysvaltain tempaisseen iskusyytökset hatustaan. Tämän tarkoituksena olisi ilmeisesti

A) kiinnittää amerikkalaisten huomio ulkoiseen uhkaan sisäisten ongelmien sijaan,

B) antaa Amerikalle syy hyökätä Iraniin &

C) antaa Amerikalle syy aloittaa jälleen uusi sota öljynsaantinsa tueksi.

No niin. Näin Washingtonista käsin kaikki tinahattuepäilyt ovat heppoisia, koska

A) Amerikan sisäinen tilanne on niin huono ja talous niin surkea, että edes ydinisku ei saisi amerikkalaisia unohtamaan maan ahdingoa,

B) Yhdysvalloilla ei yksinkertaisesti ole varaa aloittaa uutta konfliktia Irakin ja Afganistanin lisäksi &

C) katso kohta B.

Lähiaikoina nähdään mitä uutisesta seuraa. Selvää on vain se, että Amerikan ja Saudi-Arabian pitää reagoida asiaan jotenkin, ja leppoisa kahvitapaaminen Iranin diplomaattien kanssa tai neuvottelut iranilaisjohtajien kanssa eivät enää ole vaihtoehtoja.