Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kadri Taperson
Pettymyksiä, yllätyksiä ja rotan kuolema.
Kaikki kirjoittajat tietävät tunteen, että uutisia ei ole eikä siis mitään, mistä kirjoittaa. Vai olenko minä itse vain niin kaukana kaikesta kirjoittamisen arvoisesta, kadonnut johonkin jokapäiväisten harmien taakan alle niin, etten tiedä mitä maailmassa tapahtuu? Olenko jäänyt liian kauas kaikesta tärkeästä? Voi onko tämä joku keski-iän kriisi, klisee josta en pitänyt edes nuorena?
Nyt jo uutisiakin tulee mieleen. Viron eläinoikeusihmiset jatkavat taisteluaan eläinten sirkuskäyttöä vastaan, mutta en ole itse pitkään aikaan osallistunut demoihin. Tiedän, että tiistaina oli Virossa, kuten monessa muussakin paikassa Euroopassa, solidaarisuusdemo Itävallan eläinoikeusaktivisteille. Mutta tiedän senkin, että osallistujia ei ollut kovin paljon. Viron media yllättäen piti aihetta tärkeänä ja itävaltalainen eläinoikeusaktivisti Martin Balluch näkyi Viron televisiossa.
Ja mitäs muuta? Eurovaalit järjestettiin Virossakin, ja minä en osallistunut, en ehdokkaana enkä kansalaisena. Vaalit ehdottomasti voitti mies, joka ei edustanut mitään puoluetta eikä kuluttanut melkein lainkaan rahaa. Ihmiset antoivat listojen ulkopuoliselle ehdokkaalle enemmän ääniä kuin listoille vain protestiksi; protestivaaliksi sitä nyt kutsutaankin. Harmi, ettei vaalivoittaja, entinen koulukaverini, tiedä eläimistä mitään – nauraisi varmasti, jos kuulisi, miten tärkeänä itse eläinten oikeuksia pidän.
Mutta on yllätyksiäkin. Kuukausi sitten eräs vanha hiidenmaalaisnainen lahjoitti merkillisen suuren rahasumman Hiidenmaan eläinten hyväksi. Hän pitää omaa nimeään kovasti salassa ja pyysi sitä minultakin.
”Ne pitäisivät minua hulluna”, nainen sanoi, ”mutta olen koko elämäni halunnut tehdä jotain eläinten hyväksi.”
Mitä muuta tulee vielä mieleen? Ensi viikolla lopetan ammattikoulun ja minusta tulee eräopas. Pitäisikö mainostaa ja kutsua teidät kaikki retkelle Hiidenmaalle? Täällä on kaunista aina.
Ja vielä: yksi valkoisista rotistani, laboratoriossa syntyneistä, kuoli. Hänen aikansa tuli täyteen.
