Tove
Zaida Bergroth
Zaida Bergrothin ohjaama Tove sijoittuu 1940–50-luvuille keskittyen taiteilija Tove Janssonin (Alma Pöysti) ihmissuhteisiin, taiteen tekemiseen sekä oman taustan, odotusten ja unelmien ristiriitojen pohtimiseen. Janssonin uran aikajanalla Tove osuu aikaan ennen Muumi-kirjojen menestystä.
Elämäniloa pursuava Tove piirtää Janssonista rohkean, anteeksipyytelemättömän ja ajoittain hyväksyntääkin kaipaavan kuvan. Elokuva kertoo Janssonista niin inhimillisesti, että katsoja löytää hänestä paljon samaistuttavaa. Myös Janssonin taiteellisen ja teknisen osaamisen monipuolisuus saa ansaitsemansa kunnian.
Pinja Nikki ★★★★★
Aalto
Virpi Suutari
Arkkitehtuurin monumentti Alvar Aalto (1898–1976) herää henkiin Virpi Suutarin jykevässä Aalto-dokumentissa.
Aalto paljastuu dokumentissa oppimishaluiseksi ja kommunikatiiviseksi persoonaksi, joka imi vaikutteita kaikkialta missä reissasi. Hän piti italialaisesta arkkitehtuurista, ja nerona pystyi siirtämään vanhaa Venetsiaa Suomeen uusien linjojen muodossa.
Ilona Iida Simes ★★★★★
Fucking with Nobody
Hannaleena Hauru
Alkuvuonna ensi-iltaan tuleva Fucking with Nobody on elokuvana hauska, älykäs ja muodoltaan parasta artsuluokkaa. Siinä autofiktiiviset ohjaaja Hannaleena ja kuvaaja Lasse lavastavat fiktiivisten kavereidensa kanssa Hannaleenalle feikkiparisuhteen sosiaaliseen mediaan. Kun pila meneekin totena läpi, tiimi päättää tehdä asiasta dokumenttielokuvan.
Lue arvio ja Haurun haastattelu täältä!
Tuomas Rantanen ★★★★★
The Trial of the Chicago 7
Aaron Sorkin
West Wing (1999–2006) ja Newsroom (2012–2014) -sarjoistaan sekä esimerkiksi Social Network -elokuvan (2010) käsikirjoittajana saamastaan Oscarista tunnetun Aaron Sorkinin uusin elokuva käsittelee vuoden 1968 Chicagon mellakoita ja niiden jälkiselvittelyä oikeudessa.
Yhteiskunnallisesta kerroksellisuudestaan ja kantaaottavuudestaan huolimatta elokuva on katsojan kannalta myös sangen viihdyttävä. Sen rytmissä ja dialogissa näkyvät Sorkinin ammattitaidon ohella hänen sisäistynyt oikeustajunsa ja huumorinsa terävyys.
Tuomas Rantanen ★★★★★
Billie
James Erskine
Eleanora Faganin (1915–1959), eli Billie Holidayn, tarinan kertova Billie perustuu toimittaja Linda Lipnack Kuehlin 1970-luvun haastatteluihin ja tarkkaan taustatyöhön. Lipnack Kuehl kuoli mystisesti ennen kuin sai suunnittelemansa kirjan valmiiksi.
Onneksi materiaali löytyi ja saatiin hienosti modernisoitua: pilven reunalta muistojaan kertovat Count Basie, Tony Bennett, Charles Mingus ja Sarah Vaughan, ja vilahtaapa valkokankaalla myös Orson Welles!
Ilona Iida Simes ★★★★★
Euphoria – Trouble Don’t Last Always (Part 1: Rue)
HBO:n Emmy-palkittu draamasarja Euphoria jatkaa ensimmäisen tuotantokauden jälkeen vahvasti. Joulukuun alussa julkaistu erikoisjakso käynnistyy vaihtoehtoisella alulla. Kohtaus kuvaa elämää, jos sarjassa nähty rakkaussuhde päähenkilöiden Ruen (Zendaya Coleman) ja Julesin (Hunter Schafer) välillä olisi päättynyt onnellisesti. Jakso etenee nopeasti todellisuuteen, jossa Rue istahtaa päihdetukihenkilönsä Alin (Colman Domingo) seuraan hiljaiseen ravintolaan. Aikaisemmista jaksoista poiketen, tunnin pituisen erikoisjakson loppu koostuu täysin ravintolakohtauksesta. On jouluaatto. Rue ja Ali puhuvat huumeriippuvuudesta, uskonnosta, elämän kipupisteistä, runoudesta ja vallankumouksista. Kaksikon keskustelu laittaa pohtimaan, koskettaa ja pitää loppuun saakka tiukasti otteessaan. Kokonaisuuden kruunaa jaksossa kuultava Moses Sumneyn kappale Me in 20 Years, joka osuu tarkasti jakson melankoliseen ja tulevaisuudeltaan epävarmaan tunnelmaan.
Pinja Porvari ★★★★★
