Elämäniloa pursuava Tove piirtää Janssonista rohkean, anteeksipyytelemättömän ja ajoittain hyväksyntääkin kaipaavan kuvan

Alma Pöysti Tove Janssonina. Kuva: Tommi Hynynen / Helsinki-filmi

TOVE

Zaida Bergroth

Elokuvateattereissa nyt

☆☆☆☆☆

Zaida Bergrothin ohjaama Tove sijoittuu 1940–50-luvuille keskittyen taiteilija Tove Janssonin (Alma Pöysti) ihmissuhteisiin, taiteen tekemiseen sekä oman taustan, odotusten ja unelmien ristiriitojen pohtimiseen. Janssonin uran aikajanalla Tove osuu aikaan ennen Muumi-kirjojen menestystä.

Jansson (Pöysti) pitelee kättään sängyllä istuvan Bandlerin (Kosonen) poskella.
Kuva: Sami Kuokkanen / Helsinki-filmi

Bergroth on kertonut, että häneltä vaati paljon uskallusta tarttua näin tunnetusta henkilöstä kertovaan elokuvaan. Elämäniloa pursuava Tove piirtää Janssonista rohkean, anteeksipyytelemättömän ja ajoittain hyväksyntääkin kaipaavan kuvan. Elokuva kertoo Janssonista niin inhimillisesti, että katsoja löytää hänestä paljon samaistuttavaa.

Janssonin taiteellisen ja teknisen osaamisen monipuolisuus saa ansaitsemansa kunnian. Muumien lisäksi Jansson teki teatterin lavasteita, freskoja ja maalauksia.

Monitasoiset suhteet kansanedustaja Atos Wirtaseen (Shanti Roney) ja teatteriohjaaja Vivica Bandleriin (Krista Kosonen) ovat suuressa roolissa. Elokuvassa käsitellään myös vaikeaa suhdetta isään, kuvanveistäjä Viktor Janssoniin (Robert Enckell). Elämänkumppani, taidegraafikko Tuulikki Pietilä (Joanna Haartti) on sivuosassa elokuvan loppupuolella.

Jansson oli suhteessa naisen kanssa aikana, jolloin homoseksuaaliset teot oli Suomessa kriminalisoitu ja homoseksuaalisuus sairaudeksi luokiteltua. Tove osoittaa rakkaudesta jotain äärimmäisen oleellista: se ei katoa, vaikka se olisikin yhteiskunnan silmissä epäsovinnaista. Elokuvassa käydään salakapakoissa ja keksitään salanimiä, mutta ennen kaikkea nauretaan, tanssitaan ja pannaan.

Kommentoi Facebookissa
Pinja Nikki
  • 7.11.2020
  • Kirjoittanut Pinja Nikki
  • Kuvat Tommi Hynynen & Sami Kuokkanen / Helsinki-filmi