Eri värisiä muoviesineitä aseteltu lattialle. Kuvan yläkulmassa kädet siirtävät esineitä.

ElokuvaKirjoittanut Julia Jernvall

Voiko rannalle huuhtoutuneen muovin nähdä kauniina aarteena? Meren tuomat tarkastelee globaalia jäteongelmaa yksittäisten ihmisten näkökulmasta

Lukuaika: < 1 minuutti

Voiko rannalle huuhtoutuneen muovin nähdä kauniina aarteena? Meren tuomat tarkastelee globaalia jäteongelmaa yksittäisten ihmisten näkökulmasta

Meren tuomat

Anna Antsalo

☆☆☆☆

Lähes jokainen meistä on leikkinyt legoilla, mutta mitä niille tapahtuu, kun ne on heitetty pois? Anna Antsalon dokumentti antaa pysäyttävän vastauksen: ei juuri mitään, ne saattavat löytyä rannoilta vielä vuosisatojen päästä. 

Dokumentti saa meren suolan tuoksumaan nenässä. Aallot kuljettavat ihmiskunnan loputtomat synnit rannikoille, joita kolme haravoijaa koluavat. He kutsuvat ironisesti löytämiään muovinpalasia aarteiksi – kai se kertoo siitä, että jopa luonnolle vaarallisessa roinassa voi nähdä jotain kaunista. 

Brittiläinen Rob potee huonoa omatuntoa muiden roskaamasta muovista, hollantilaisen Jolandan intohimo on tutkia esineiden eroosiota ja japanilainen Shigeo siivoaa rantoja siitä huolimatta, että pelkää merta kuollakseen. He säilövät löytämänsä aarteet lokeroihin ja lasipurkkeihin, joka tekee niistä sydäntäsärkevän upeita. 

20 vuotta sitten mereen putosi kontti legoja, joita löytyy edelleen maailman eri kolkista. Rannalle ajautunut luottokortin palanen kertoo kortin vanhentuneen jo vuonna 1993. Haravoijat ovat löytäneet tuhansia aarteita, mutta se, mikä rannoilla näkyy, on murto-osa kokonaisuudesta. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Silmiä avaava dokumentti saa katsojan asettamaan oman kuluttamisensa perspektiiviin. Sehän on vain yksi mehupilli, sanoo seitsemän miljardia ihmistä.