Hyvä vaimo
Martin Provost
Elokuvateattereissa 11.9.2020
☆☆☆☆
Ranskalaisen elokuvan valovoimaisin tähti Juliette Binoche on viime aikoina joutunut pelastamaan monta keskinkertaista elokuvaa. Tämänkin alussa näytti pahasti, että la Binochen karisma on tarinan ainoa oljenkorsi.
Eletään vuotta 1967. Saksan rajalla asuvat maalaistytöt joutuvat oppimaan sulottarien tapoja. Nainenhan tekee tärkeimmän, ei vaan ainoan, uransa vaimona ja äitinä. Hän kokkaa, siivoaa, hoitaa vauvoja ja tarjoaa miehelleen ruumiillisia iloja. Oppia tähän saa emäntäkoulussa, jonka rehtori (Binoche) vaatii tytöiltään mahdottomia.
Onneksi konservatiivinen, jäykkä ja tylsä tyttöjen äkseeraus kääntyy mullin mallin. Kaukaa Pariisista puhaltavat vallankumoukselliset tuulet, ja vuosi 1968 alkaa. Avioliitosta aletaan käyttää uutta sanaa: se on orjuutta!
Pikkuhiljaa tarinaan tulee almodovarilaisia elementtejä ja ranskalaista surrealismia. Hulluja nuo ranskalaiset. Samalla tämä 1960-luvun elokuvaa ja TV-ohjelmaa parodioiva leffa hioutuu sekä hauskemmaksi että suorasukaisemmaksi.
Ollako äiti vai huora? Ei kumpaakaan – vai molempia yhtä aikaa?
Vuonna 1968 yhä useammat naiset alkoivat tajuta, ettei heidän elämänsä ole miesten omistamaa. Tätä rajua oivallusta voi käsitellä kepeästi ja silti älykkäästi.
