Lukuaika: < 1 minuutti

Saatana saapui Tampereelle ja on nähtävissä suoratoistona koko maassa

Ollako vaiko eikö olla. Kirjailijat Bezdomnyi (Ville Majamaa) ja Berlioz (Ritva Jalonen), saavat Saatana Wolandilta (Esa Latva-Äijö) opetusta Jeesuksen historiallisuudesta.

Mihail Bulgakovin omaan aikaansa 1930-luvun Neuvostoliittoon viittaava klassikkoromaani Saatana saapuu Moskovaan on surrealistinen kuvaelma pelkuruuden pönkittämästä korruptoituneesta yhteiskunnasta. Se lähestyy pelkuruuden teemaa myös tarjoamalla kuvaelman Pontius Pilatuksen tunnonvaivoista tämän jättäessä Jeesuksen kohtalon vallanhimoisen papiston ja ailahtelevan kansan käsiin.

Kerrokset sidotaan yhteen kirjailijan alter egoksi tulkittavissa olevan Mestarin ja hänen muusansa Margaritan rakkaustarinan kautta. Margaritan hahmon voi tulkita myös kirjailijan omatunnoksi tai koko Venäjän myyttiseksi pelastusenkeliksi.

Bulgagovin klassikon teatterisovituksia on nähty viime aikoina esimerkiksi Anne Rautiaisen ohjaamana Kansallisteatterin Willensaunassa,  Egill Pálssonin ohjaamana Teatteri Viiruksessa ja Aino Kiven Myllyteatterille ohjaamana kabareena.

Antti Mikkolan Tampereen teatterille ohjaama sovitus sai ensi-iltansa helmikuussa ennen uusia koronarajoituksia. Nyt se on tehnyt paluun live-esityksinä suoratoistossa. Etenkin esityksen ensimmäinen puoli on dynaamisesti kulkevaa teatteria, jossa erityisen väkeviä kohtauksia ovat ne, joissa maagi Wolandiksi (Esa Latva-Äijö) naamioitunut Saatana ja hänen apujoukkonsa Korovjev (Matti Hakulinen), Azazello (Eeva Hakulinen) ja kissa Begemot (Elisa Piispanen) kylvävät sekaannusta Moskovan kulttuuripiireissä ja kabaree-esityksessä.

Surrealismin ja klaustrofobian tuntua vahvistavat erityisesti siirrettäviä sirpaleisia seinäelementtejä hyödyntävä lavastus (Teppo Järvinen) sekä valoilla ja videoprojisoinneilla luodut maagiset hyppäykset ja raitiovaunun ohikulkuun tiivistyvät katunäkymät (Tiiti Hynninen).

Vaativat siirtymät tasolta toiselle toimivat jouhevasti, mutta joissain kohtauksissa rytmi ei ole parhaimmillaan. Esimerkiksi Pilatuksen (Jukka Leisti) ja Ješua Ha-Notsrin (Pia Piltz) ensikohtaamisessa on sykähdyttävää jännitettä, mutta Pilatuksen myöhempien vaiheiden selvittelyssä puhti ei yllä samalle tasolle. Toisaalta Mestarin (Antti Tiensuu) ja Margaritan (Piltz) suhteen hehku jää ponnettomaksi ja finaalissa faustisen sopimuksen neuvottelu uhkaa livetä jaaritteluksi.

Kuvaston vahvat viittaukset Stalinin vainoihin ovat sinänsä perusteltuja, mutta taittavat terää teoksen yliaikaiselta viestiltä: itse kukin sorrumme ratkaisun hetkellä pelkäämään, aivan kuin Pilatus.

Mihail Bulgakov & Antti Mikkola: Saatana saapuu Moskovaan. Striimauksen suunnittelu: Sami Räty & Heikki Järvinen. Seuraavat livestriimaukset 9.4. & 14.4.

Kommentoi Facebookissa