Giraffes on Horseback Salad – Salvador Dalí, the Marx Brothers, and the Strangest Movie Never Made
Josh Frank, Tim Heidecker & Manuela Pertega
Yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja kirjailija Josh Frank kuvailee itseään unohdetun popkulttuurin arkeologiksi. Tämä määritelmä on sikäli osuva, että hän on haalinut Salvador Dalín Marxin veljeksille kirjoittaman elokuvakäsikirjoituksen sirpaleita ja kursinut ne yhteen.
Frank kertoo erityiseksi motiivikseen kadonneiden etsimisen ja taltioimisen kollektiiviseen muistiimme. Ylevä tavoite kumpuaa osittain hänen omien sukulaistensa kohtaloista natsien keskitysleireillä. Ihmiskunta hävittää jatkuvasti yhteistä kulttuuriperimäänsä ja joskus on tärkeää myös vaalia sitä, mitä ei tiedetty edes olevan olemassa.
Arkeologin roolista Frank kuitenkin irtautui siinä vaiheessa, kun hän kirjoitti Dalín jättämien sirpaleiden ympärille yhdessä Tim Heideckerin kanssa sarjakuvakäsikirjoituksen, jonka pohjalta espanjalainen sarjakuvataiteilija Manuela Pertega kuvitti teoksen Giraffes on Horseback Salad.
Koska Giraffes on Horseback Salad perustuu Dalín käsikirjoitukseen, ei siltä kannata odottaa mitään erityisen selkeätä tai loogista tarinaa. Itse Espanjan fasistista sotilasdiktatuuria Yhdysvaltoihin paennut Dalí kirjoitti tarinan liikemies-yleisnero Jimmystä, joka rakastuu Surrealistiseen naiseen Marxin veljesten koheltaessa siinä rinnalla. Tarina on sekava ja ihmiset toimivat pähkähullusti ja tasaisin väliajoin todellisuus sellaisena kuin me sen tunnemme muuttuu surrealistiseksi pyörremyrskyksi. Käsissä on siis hyvinkin Dalín tyylinen teos.
Siltikin jotain puuttuu.
Josh Frank on lähestynyt hanketta äärimmäisen tarkkaavaisesti ja kiinnittänyt huomiota yksityiskohtiin käsikirjoittajan ammattitaidolla. Hän on valinnut tarkkaan tyylikeinot, joita käyttää tässä sarjakuvan muotoisessa elokuvapastississa. Esimerkiksi Marxin veljekset sanailevat ja naljailevat juuri niin, kuin heillä on tapana omissa elokuvissaan. Veljeksistä Harpo osallistuikin elokuvan suunnitteluun ja Marxeille oli tarkoitus jättää tilaa olla, no, Marxin veljeksiä.
Dalín kaltaista taiteilijaa on kuitenkin jokseenkin mahdotonta kopioida. Teos tuntuu pakotetun suunnitelmalliselta, vaikka sen pitäisi olla täynnä jatkuvasti häkellyttäviä visioita luovaa arvaamattomuutta. Surrealistisia luomuksia ei ilmeisesti voi simuloida? Toisaalta on aivan mahdollista, että tämä tulkinta on lukijan omassa päässä ja täysin sama lopputulema Dalín tekemänä ei herättäisi pelkästään ylistystä.
Teos onkin vahvimmillaan sen mittavassa esipuheessa, jossa Frank kertoo monimutkaisesta prosessista, jonka myötä surrealistisen palapelin palaset alkoivat löytymään ja löytämään paikkojaan. Alkujaan hän törmäsi mainintoihin elokuvahankkeesta muun muassa netissä julkaistuilla listoilla, joissa lueteltiin huikeimpia toteutumattomia elokuvia. Lisätutkimukset aiheen parissa johtivat lehtiartikkelien ja kirjallisuuden pariin, jossa Dalí itse viittasi käsikirjoitukseen. Valmista Dalín useamman vuoden ajan työstämää käsikirjoitusta ei kuitenkaan löytynyt mistään.
Lopulta pop-arkeologi otti yhteyttä Gala-Salvador Dalí -säätiöön ja tiedusteli heiltä mahdollista käsikirjoitusta. Säätiöltä löytyi jotain, mutta ei riittävästi: portugalinkielinen 15-sivuinen tiivistelmä ranskankielisen muistikirjan sisällöstä. Lopulta Frank sai Pompidou-keskuksen arkistoista jäljennöksen tuosta 85-sivuisesta muistikirjaan kirjoitetusta tarinan rungosta ja se oli niin lähellä Graalin maljaa, kuin mihin tässä projektissa oli mahdollista päästä.
Siinä, missä Giraffes-hanke ehkä kompastelee käsikirjoituksen toisintamisen kanssa se pääsee siivilleen soundtrackillä. Koska mitäpä olisi elokuva ilman tunnusmusiikkia, eikä se, että elokuvaa ei koskaan filmattu voi olla este tunnarin äänittämiselle. Suomalainen, erikoisprojekteista tunnettu, Pepe Deluxé levytti Josh Frankin pyynnöstä The Surrealist Woman -kappaleen. Kappale julkaistiin vinyylisinglenä sarjakuvan julkaisemisen yhteydessä.
Tämä valinta on sikäli ensiluokkainen, että Pepe Deluxén tuottajaguru Jari Salo (aka James Spectrum) onkin erikoistunut outoon historiaan, mahdottomiin instrumentteihin ja noin yleisellä tasolla erikoismenoon. Hän on avustajineen rakentanut uusiksi kadonnutta tekniikkaa ja aikaisemmin säveltänyt kappaleen kokonaisesta tippukiviluolasta rakennetulle soittimelle. The Surrealist Woman -kappaleella kuullaan muun muassa Harpo Marxin Dalílta lahjaksi saamaa harppua, jonka kielet ovat piikkilankaa.
Ehkä Dalín perintöä vaalittaisiinkin paremmin, mikäli näitä kadonneita episodeja hahmotettaisiin arkeo logisen prosessin kautta ja sen tueksi tuotettaisiin täysin uutta perintöä nykypäivän surrealisteilta.
Josh Frank, Tim Heidecker & Manuela Pertega: Giraffes on Horseback Salad
– Salvador Dalí, the Marx Brothers, and the Strangest Movie Never Made. Quirk Books 2019, 224 s.
