Naisten vaikutus filosofiaan on läpi historian lakaistu järjestelmällisesti näkyvistä, täräyttää juuri suomennettu Filosofian kuningattaret -tietokirja. Teos tekee parhaansa paikatakseen valtavaa aukkoa esittelemällä 21 naisfilosofia. Artikkelien kirjoittajat ovat aiheensa hyvin tuntevia naisfilosofeja.
Osa filosofeista on hyvinkin tunnettuja kuten Hannah Arendt, Simone de Beauvoir ja Angela Davis, osa kaukaa menneisyydestä kuten Han-dynastian aikainen Ban Zhao, Kashmirin alueen hindujen ja muslimien arvostama Lalla sekä antiikin kreikkalainen Hypatia, osa lähes kokonaan filosofian historian lehdiltä pyyhkäistyjä. Muistettava tietysti on, että vaietuimmista ei ole säästynyt sanaakaan edes tähän teokseen.
Mutta: on miehensä varjoon jääneitä kuten Harriet Taylor Mill, vaikka John Stuart Millin kunniaksi sanottakoon, että hän sentään pyrki nostamaan vaimoaan esiin. On kollegamiesten vähättelemiä kuten fenomenologi Edith Stein, jonka kuuluisi mainita työn hedelmät korjanneiden Husserlin ja Heideggerin rinnalla. Empatiaa tiedon väylänä tutkineen Steinin – joka sivumennen sanoen ehti olla niin ateisti kuin nunnakin – kohtaloksi tuli mitä todennäköisimmin kuolla keskitysleirillä.
Nigerialainen Sophie Bosede Oluwole puolestaan oli aikamme afrikkalaisen filosofian merkittävä puolustaja. Hän teki uraauurtavaa ja status quoa haastavaa akateemista tutkimusta perustelemalla, miksi orubojen suullista perinnettä on lähestyttävä filosofiana. Libanonilaisamerikkalainen juristi ja islamilainen filosofi Azizah Y. al-Hibri puolestaan argumentoi, että läpeensä maallistunut länsifeminismi uhkaa menettää kosketuksen naisiin muualla maailmassa. Molempien filosofia liikkuu tämän ajan suurten kysymysten ytimessä.
Rebecca Buxton & Lisa Whiting (toim.), suom. Tapani Kilpeläinen & Eurooppalaisen filosofian seura: Filosofian kuningattaret – Historian sivuutettujen ajattelijoiden elämän ja perintö. Eurooppalaisen filosofian seura ry ja niin & näin 2021, 218 s.
