Panosuhteilla ja bilettämisellä torjutaan tylsyyttä, mistä seuraa draamaa. Ystävätkin ovat tärkeitä, mutta kaikkea ei kerrota edes bestikselle. Paikkaansa maailmassa etsivien nuorten aikuisten lähiöelämä näyttäytyy ihanan kiireettömänä italialaisen Miguel Vilan Padovaland -sarjakuvassa, joka muistuttaa lähtökohdiltaan ja tunnelmaltaan Daniel Clowesin Ghost World -klassikkoa. 

Padovalandin päähenkilöt ovat kasvoiltaan, kehonmuodoiltaan ja luonteiltaan kiinnostavan erilaisia keskenään. Ohuella, tasapaksulla, mutta elävällä viivalla kuvataan persoonallista kauneutta ja ihmisten rujoa lihallisuutta. Tasaisilla pastellisävypinnoilla väritetyt kuvat muistuttavat erehdyttävästi Kimmo Lustin jälkeä, mutta Vilan ruuduissa on Lustia vähemmän eritteitä. Seksiä Vilan kuvaa suorasukaisesti, mutta ei lähikuvina. 

Ihmissuhteiden nyanssien ja panemisen ohella huomiota saavat rakennukset ja muut arkkitehtuuriset ratkaisut. Teos ohjaa lukijaa pysähtymään hetkeen ja näkemään kauneutta kaikessa ympärillä olevassa. 

Miguel Vila: Padovaland 
Zum Teufel 2023, 154 s. 
Suom. Silja-Maaria Aronpuro