Lukuaika: < 1 minuutti

Islantilaisen Andri Snær Magnasonin kirjassa sukuhistoria näyttää ympäristötuhon etenemisen

Omat ja läheisten kokemukset yhdistyvät ihmistä suurempiin muutoksiin islantilaisen Andri Snær Magnasonin Ajasta ja vedestä -kirjassa. Teos on yhdistelmä tietoa ilmastonmuutoksesta ja kirjoittajan oman suvun tarinaa tavalla, joka tekee melko abstrakteista kysymyksistä henkilökohtaisia. 

Kirjoittajan omiin isoisovanhempiin ja mahdollisiin lapsenlapsenlapsiin ulottuva tarina yltää teollisen ajan alkuun ennen nykyisen öljykapitalismin syntyä. Sittemmin kadonneiden ja katoavien jäätiköiden kartoittamiseen ja tutkimiseen osallistuneiden läheisten tarinoiden kautta inhimillisesti hitaat muutokset konkretisoituvat ja tulevat iholle. Samoin näennäisen kaukana olevat – mutta jo nyt ennakoitavat – muutokset eivät tunnukaan niin kaukaisilta, kun niitä pyritään hahmottamaan omien lasten ja lastenlasten elämänkaarien kautta. Maapallon mittapuulla yhden ihmiselon kestoa hädin tuskin huomaa, mutta meidän ihmisten mittava vaikutus ympäristöömme alkaa näkyä jo muutaman sukupolven aikana.

mainos

Magnasonin tapa käsitellä aihetta on tunteisiin vetoava. Joku saattaisi pitää sitä jopa katalan manipuloivana. Tarvitaan kuitenkin tunteita kannustamaan toimintaan tilanteissa, joissa täytyy toimia. Tunteet auttavat ymmärtämään sitä, minkä jo valmiiksi tiedämme. Tämän ymmärryksen jälkeen toimintakin on mahdollista. 

Andri Snær Magnason: Ajasta ja vedestä
Aula&co 2020
347 s.
Suomentanut Tapio Koivukari

Kommentoi Facebookissa