François Ozon: Peter von Kant

Elokuvateattereissa nyt

★★★★

François Ozonin uusin elokuva perustuu Rainer Werner Fassbinderin vuonna 1972 ohjaamaan elokuvaan Petra von Kantin katkerat kyyneleet. Alkuteoksen nimihenkilö on itsekeskeinen ja emotionaalisesti epävakaa muotisuunnittelija, joka kohtelee lähimmäisiään sadistisen tunteettomasti. Hänen masokisminsa räjähtää kaikkien silmille, kun hän saa pakit Karinilta, nuorelta suojatiltaan ja intohimonsa kohteelta.

Ozonin sovituksessa puhutaan ranskaa, vaikka se on sijoitettu vuoden 1972 Kölniin. Siinä kahden naisen seksuaalinen valtasuhde on käännetty #metoo-henkisen vanhemman miespuolisen elokuvaohjaajan ja aloittelevan miesnäyttelijän väliseksi. Fassbinderin televisioteatterimaista suljetun tilan estetiikkaa raotetaan lähinnä vankilavaikutelmaa korostavilla pihakuvilla. Samalla lisää painoa saavat kamara-ajot, lähikuvat ja leikkaukset.

Vieraannuttavasta näyttelijätyöstä ei enää näy jälkeäkään. Esimerkiksi pääosassa loistava Denis Ménochet saa heittäytyä melodramaattisen, päihderiippuvaisen ja biseksuaalisen taiteilijan tunteiden vuoristoratojen ääriasentoihin asti. Rakentaessaan näin päähenkilöstään vähemmän mairittelevan mutta todentuntuisen näköiskuvan Fassbinderistä itsestään, Ozon tulee taiten osoittaneeksi, että vain hiukan verhotusti juuri siitä oli kyse myös alkuteoksessa.