Perjantaina 30. tammikuuta uutisoitiin, että sopimus kurdien johtamien SDF-joukkojen sulauttamisesta vaiheittain osaksi Syyrian keskushallintoa Rojavassa oli syntynyt.
Rojava on kurdien itsehallintoalue Pohjois- ja Itä-Syyriassa ja neuvotteluja sen integroimisesta muuhun Syyriaan on käyty jo pitkään. Nyt solmittuun sopimukseen kuuluu, että keskushallinto ottaa haltuunsa Hasakan ja Qamishlin kaupungit. Sopimuksen myötä keskushallinto lopettaa myös kurdienemmistöisen Kobanen kaupungin saarron, joka on johtanut humanitaariseen kriisiin.
Tammikuussa alkaneen saarron aikana kaupunki on ollut ilman vettä ja sähköä keskellä vaikeita talviolosuhteita. Ihmisoikeusjärjestö Genocide Watchin mukaan neljä lasta on kuollut hypotermiaan saarron aikana, ja se varoitti tammikuussa kansanmurhasta Rojavassa ja Syyrian pohjoisosissa. Keskushallinnon hyökkäyksen aikana siviileihin kohdistui järkyttäviä väkivallantekoja.
Syyrian joukot kertoivat avanneensa humanitaarisen käytävän kaupunkiin helmikuun ensimmäisenä päivänä.
Syyrian väliaikaishallinnon presidentti Ahmed al-Sharaan johtama keskushallinto hyökkäsi tammikuun 2026 puolivälissä kurdien johtamia SDF:n joukkoja vastaan, koska neuvottelut SDF:n integroimisesta keskushallinnon armeijaan eivät edenneet. Kobanen kaupungin saartamisen lisäksi keskushallinto valtasi alueita Koillis-Syyriassa.
Kansainvälinen yhteisö on pysynyt laajalti hiljaa Rojavan alueen kriisin aikana.
Konfliktilla on juurensa Syyrian sisällissodassa, joka syttyi maaliskuussa 2011. Se sai alkunsa osana Arabikevään mielenosoituksia, kun kansalaiset protestoivat Bashar al-Assadin hirmuhallintoa vastaan. Mielenosoitukset muuttuivat aseelliseksi konfliktiksi eri osapuolten välillä. Al-Sharaa oli mukana syrjäyttämässä Bashar al‑Assadin hallintoa vuoden 2024 lopulla, ja hänet nimettiin Syyrian siirtymäkauden presidentiksi tammikuussa 2025.
Ahmed al-Sharaan hallinto on alusta asti tavoitellut yhtenäistä Syyriaa, jossa eri alueet ja näiden sotilasjoukot olisi integroitu keskushallinnon alaisuuteen. On epäselvää, mitä integraatio tulee käytännössä tarkoittamaan kurdeille. Presidentti al-Sharaa on luvannut taata vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen Syyriassa.
Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja kurdiaktivisti Gashaw Bibani ei usko, että näin tulee tapahtumaan. Hän nostaa esiin al-Sharaan taustan jihadistisessa terroristijärjestö Al-Qaidassa ja sanoo, että Lähi-idässä on nähty esimerkkejä siitä, millaisia seurauksia fundamentalismilla on. ”Al-Sharaa antaa nyt kurdeille ja muille vähemmistöille samat takuut kuin Taleban aikanaan Afganistanissa. Siellä esimerkiksi naisten oikeuksia on sittemmin rajoitettu merkittävästi.”
Vuonna 2025 YK ja Yhdysvallat lakkasivat määrittelemästä al-Sharaan terroristiksi. Yhdysvallat on Donald Trumpin johdolla siirtynyt tukemaan keskushallintoa viimeisen vuoden aikana, mikä on osin mahdollistanut hyökkäykset kurdialueille. Helsingin yliopiston tutkija Tiina Hyypän mukaan Yhdysvaltojen rooli on keskeinen siinä, että sopimus integraatiosta syntyi. ”Kun Yhdysvallat alkoi tukea SDF:n sijaan keskushallintoa, kävi selväksi, että sotilaallinen ja alueellinen integraatio tulee tapahtumaan.”
Bibani pelkää, että Rojavan alueen kurdit ja muut vähemmistöt jäävät sopimuksesta huolimatta oman onnensa nojaan. ”Kurdit suojelivat muuta maailmaa Isikseltä. He ovat olleet useita kertoja historian aikana sen lupauksen varassa, että asioiden hoitaminen hyvin johtaa jonkinlaiseen itsehallintoon, jota länsi tukee.”
Maailman huomio kiinnittyi Kobanen kaupunkiin vuosina 2014–2015, kun kurdijoukot kävivät siellä terroristijärjestö Isisiä vastaan taisteluja, jotka olivat keskeisiä järjestön kukistamisessa. “Nyt kurdit kokevat tulleensa petetyiksi.”
Aiemmin solmitut sopimukset ovat rauenneet yksi toisensa jälkeen. Tiina Hyyppä arvioi, että sopimuksen syntyminen on kuitenkin edistysaskel. ”Sopimuksessa on monta kohtaa, joista voidaan vielä joutua neuvottelemaan uudelleen. Mutta neuvottelu itsessään ei ole huono ratkaisu. Väkivaltaan ajautuminen olisi raskasta molemmille osapuolille ja etenkin siviileille.”
Rojavan alueen tilanteen vakauttaminen on ensisijaisen tärkeää erityisesti siviilien vuoksi. Sekä Hyyppä että Bibani toteavat, että Syyrian epävakaus lisää myös Isiksen toimintamahdollisuuksia. Bibani sanoo, että mikäli näin tapahtuu, jihadistisen väkivallan uhka kasvaa sekä Lähi-idässä että Euroopassa.
Hyyppä korostaa, että Syyrian kurdien oikeudet pitää turvata. Bibanin mukaan EU on kuitenkin ollut sokea sille, miten väliaikainen hallinto suhtautuu Syyrian vähemmistöihin. Hänen mukaansa EU:n ei tulisi antaa Syyrialle varoja maan jälleenrakentamista varten aikana, jona al-Sharaan hallinto johtaa maata. ”EU:n ei pidä rahoittaa tahoa, joka on jo nyt syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan.”
