Syyrian sisällissodan alettua vuonna 2011 maan pohjoisosissa asuvat kurdit perustivat suoraan demokratiaan ja naisten oikeudet tunnustavaan tasa-arvoisuuteen perustuvia itsehallinnollisia elimiä. Sisällissodan jatkuessa Syyrian valtio vetäytyi tältä Rojavan alueelta.
Alueen kurdit eivät ole pyrkineet irtautumaan Syyriasta, eivätkä ole tavoitelleet itsenäistä valtiota.
Turkin valtion pitkään jatkama konflikti kurdiyhteisön kanssa on näkynyt niin maan sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Turkin suhtautuminen Rojavaan on ollut alusta lähtien vihamielinen ja maan aggressiivinen toiminta alueella kiihtyi vuonna 2018. Tuolloin Turkin armeija valtasi Rojavan läntisimmän osan Afrinin.
Tämän aggression seurauksena tuomioistuimen tavoin toimiva ihmisoikeusjärjestö Pysyvä kansojen tribunaali PTT päätti järjestää istunnon, jossa käsiteltäisiin Turkin kansainvälisoikeudellisia rikoksia. Istunto järjestettiin helmikuun alussa Brysselin flaaminkielisessä Vapaassa yliopistossa, Vrije Universiteitissa.
PTT:n istuntoa johti seitsemän tuomaria. Läsnä oli myös kolme syyttäjää. Todistajista suuri osa ei saanut viisumia ja he esittivät todistuksena videoyhteyden välityksellä.
Syytettynä olleet Turkin vallanpitäjät tai heidän edustajansa eivät saapuneet paikalle.
Yleisönä oli noin 200 kutsuttua tarkkailijaa eri puolilta Eurooppaa. Suomesta tribunaaliin saapui kuusi henkilöä, jotka edustivat muun muassa ympäristö- ja rauhanliikkeitä.
Istunnon avauspuheen piti yliopiston rehtori Gerrit Loots, joka totesi tribunaalin edustavan yliopistonsa arvoja.
Pitkä lista rikoksia
Syyttäjien puheenvuoroissa muun muassa belgialainen asianajaja ja ihmisoikeusasiantuntija Ben Fermon totesi Turkin hyökänneen suoraan sekä rahoittamiensa ja ohjaamiensa aseellisten ryhmien avulla kurdien asuttamille Syyrian alueille ilman YK:n valtuutusta ja ilman, että Syyrian hallituksen joukot tai kurdit olisivat millään tavalla uhanneet Turkkia. Näin ollen hän esitti Turkin syyllistyneen rikokseen rauhaa vastaan eli hyökkäyssotaan, joka on yksi vakavimpia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia. Koska Turkki siis käy sotaa Syyrian kurdeja vastaan, sen julmat teot ovat sotarikoksia.
Kuulluista todistajista useat kertoivat kurdien pakkosiirroista telttaleireihin ja muualle. Kurdien osuus Afrinin väestöstä on laskenut 90 prosentista 25 prosenttiin. Kaikkiaan 300 000 ihmistä on siirretty kodeistaan pakolla. Todistajana toimineen, Afrinin vankilasta selviytyneen naisen mukaan Turkin armeijan ja tiedustelupalvelun edustajat kiduttivat ja raiskasivat vankeja järjestelmällisesti.
Todistajilta kuultiin myös laajemmin siviileihin ja lapsiin kohdistuneista tykistöiskuista ja droonipommituksista, jotka ovat kiihtyneen vallan vaihduttua Damaskoksessa. Nämä rikokset ovat kiistattomia, sillä Turkin hallitus ja media kertovat niistä avoimesti, tosin esittäen hyökkäysten kohteina olleiden siviilien olevan terroristeja ja käymänsä sodan olevan itsepuolustusta. Väitteitä perustellaan sillä, että kurdien ”Kansan puolustusjoukkojen” eli YPG:n sanotaan olevan osa Turkin terroristiorganisaatioksi julistamaa Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta. Istunnon aikana syyttäjät kumosivat nämä perustelut: YPG ei ole osa PKK:ta, ja joka tapauksessa pommitusten siviiliuhrit eivät edes ole kuuluneet YPG:hen. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että aikaisemmin PKK:n Turkissa tekemiksi väitetyt terroriteot ovat osoittautuneet muiden ryhmittymien tekemiksi.
Todistajat esittivät edelleen, että pommituksissa on myöskin joissain tapauksissa käytetty valkoista fosforia. Valkoista fosforia saa käyttää sodassa savuverhon muodostamiseen ja merkinantoon, mutta sen käyttäminen siviilikohteissa on määritelty sotarikokseksi. Turkki on pommittanut alueella myös voimalaitosten ja sairaaloiden kaltaista kriittistä siviili-infrastruktuuria. Hyökkäykset siviilikohteiden kimppuun kielletään vuoden 1949 Geneven sopimuksissa.
Tribunaalissa esitetyt videot ja niitä tukevat todistajalausunnot myöskin osoittavat, että Turkki pyrkii hävittämään kurdien kulttuuria Rojavan alueella. Kadunnimiä on muutettu turkkilaisiksi, hautausmailta on kaivettu pois hautakiviä sekä luita ja muinaismuistoja on hävitetty. Kulttuuriperinnön tuhoaminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sotarikos ja muun muassa Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on aiemmin tuominnut siihen syyllistyneitä.
Päätös ja seuraukset
Tribunaali julisti lopullisen tuomionsa Euroopan parlamentissa 26. helmikuuta.
Tuomion mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja hänen hallituksensa ministerit sekä maan tiedustelupalvelun johto ovat syyllistyneet rikokseen rauhaa vastaan, eli hyökkäyssotaan. Lisäksi tribunaali toteaa, että päättäessään pommituksista, kurdien pakkosiirroista, infrastruktuurin ja kulttuuriperinnön tuhoamisesta sekä salliessaan kidutuksen ja raiskaukset he ovat syyllistyneet useisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Tuomariston mukaan nämä kaikki rikokset yhdessä ”viittaavat kansanmurhaan”. Tribunaalituomarit eivät kuitenkaan halunneet antautua kiistelyyn kansanmurhasta, koska joka tapauksessa muut vakavat sota- ja ihmisoikeusrikokset ovat ilmeisiä. Tuomaristo kuitenkin toteaa, että mikäli Turkin aggressiivinen ja raakalaismainen toiminta jatkuu, myös rojavalaisten kansanmurha muuttuu ilmeiseksi.
Tribunaalin antamassa lausunnossa vaaditaan kiireellisiä toimia: ”Kansainvälinen yhteisön on varmistettava välittömästi, että Turkki lopettaa suorat ja epäsuorat hyökkäyksensä Rojavan kurdeja vastaan, jotta estetään täysimittainen kansanmurha.”
Kirjoittaja oli helmikuussa tarkkailijana PPT:n istunnossa.
