Syyriaan syntymässä autonominen kurdialue

Teksti Kristiina Koivunen

Jos Syyrian kurdit saavat itsehallinnon, yhteistä säveltä ei löydy helposti Turkin kanssa. Jo nyt näyttää siltä, että Turkki yrittää eristää Syyrian suurimman kurdipuolueen PYD:n Syyrian rauhanprosessista. Kurdipuolueet uskovat kuitenkin, että myös muu Syyria voidaan vapauttaa Bashar al-Assadin vallasta kurdialueelta käsin.

Syyrian kansannoususta raportoivien tiedotusvälineiden huomio keskittyy arabien asuttamilla alueilla käytäviin taisteluihin. Bashar al-Assadin joukkojen lähtö Pohjois-Syyriassa olevalta kurdialueelta ei synnyttänyt suuria otsikoita.

Syyrian kurdit ottivat heinäkuun 25. päivänä valvontaansa suuren alueen People’s Defence Unionin eli YPG:n johdolla lähes ilman taisteluja. YPG on Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta lähellä oleva aseellinen ryhmä. Se valvoo nyt suurta osaa Turkin rajan tuntumassa sijaitsevasta alueesta, muun muassa Kobanin, Derikin ja Efrinin kaupunkeja, ja osaa Qamislin suurkaupungista.

Turkki on ollut näkyvästi mukana kansainvälisessä diplomatiassa suunniteltaessa Bashar al-Assadin jälkeistä Syyriaa. Turkkia hallitsevan Oikeus ja kehitys -puolueen eli AKP:n ideologian mukaista maltillista islamistista politiikkaa toteuttava hallinto olisi länsimaille mieluisampi vaihtoehto kuin radikaali Muslimiveljeskunta, joka on korjannut monessa Lähi-idän maassa hyödyn viime vuoden arabikansannousuista.

Syyrian tilanne kehittyy kuitenkin täysin eri suuntaan kuin Turkin johtajat toivovat. Turkki on saamassa naapurikseen toisen kurdien itsehallintoalueen Irakin Kurdistanin lisäksi.

Taistelut ovat kiihtyneet Syyrian arabialueiden lisäksi Turkin kurdialueella. Tämä on jäänyt suomalaisessa mediassa vähälle huomiolle. Samaan aikaan kun Syyrian kurdit ilmoittivat vapauttaneensa Kurdistanin syyrialaisen osan eli Länsi-Kurdistanin, PKK ilmoitti 23. heinäkuuta hallitsevansa Semdinlin pikkukaupunkia, joka sijaitsee Kaakkois-Turkissa, Hakkarin läänissä Irakin rajalla. Taistelut alueella ovat jatkuneet siitä lähtien. Sunnuntaina 30. heinäkuuta käydyissä taisteluissa kuoli virallisten tietojen mukaan yhdeksäntoista ihmistä. Heistä yksitoista oli PKK:n sissejä, kuusi sotilaita ja kaksi puolisotilaallisiin joukkoihin kuuluvia kylävahteja.

Taisteluista on vaikea saada luotettavia tietoja Syyrian estettyä lähes kaikkien ulkomaalaisten toimittajien pääsyn maahan puolitoista vuotta kestäneen kansannousun aikana.

Turkki tukee Syyrian arabioppositiota, mutta soveltaa itse samaa taktiikkaa kuin Bashar al-Assad: se ei päästä ulkomaisia eikä juuri kotimaisiakaan toimittajia Hakkarin lääniin. PKK:n mukaan taisteluissa Kaakkois-Turkissa on kuollut kolmen vuoden aikana kaksituhatta ihmistä.

Turkin hallituksen on ollut pakko oppia tulemaan toimeen Irakin kurdien autonomisen hallituksen kanssa. Poliittisista erimielisyyksistä huolimatta taloudelliset edut ovat auttaneet yhteistyön opettelussa. Kurdistanin aluehallitus on riippuvainen Turkista, koska öljytulojen ansiosta vauraassa Kurdistanissa ei ole elintarvike- tai muuta tuotantoa.

Jos Syyrian kurdit saavat itsehallinnon, yhteistä säveltä ei löydy helposti Turkin kanssa. Syyrian kurdeilla on kaksi keskenään kilpailevaa poliittista ryhmää: alueen vahvin puolue on PKK:ta lähellä oleva Democratic Union Party eli PYD. Turkki pitää PKK:ta terroristijärjestönä ja kieltäytyy neuvottelemasta sen kanssa. Toinen tärkeä ryhmä on Kurdien kansalliskoalitio eli KNC. Se tekee yhteistyötä Irakin kurdipuolueiden kanssa, joilla on hyvät välit Turkkiin.

Syyrian kurdipuolueet PYD ja KNC ovat perustaneet Supreme Kurdish Council -nimisen yhteistyöelimen valmistelemaan itsehallintoa. PYD:llä on puolet sen johtoryhmän paikoista.

Syyrian kurdien menestys vaikuttaisi Turkin kurdiväestöön enemmän kuin Irakin kurdien kaksikymmentä vuotta kestänyt itsehallinto. Turkin ja Syyrian kurdit puhuvat samaa kurdin murretta eli kurmanjia, joskin niitä kirjoitetaan eri aakkosilla. Irakin kurdit puhuvat soranin murretta, jossa on lainasanoja arabiasta. Näiden kahden murteen puhujat eivät ymmärrä toisiaan ilman harjoittelua.

Radikaalit Turkin kurdit ovat kaukana Irakin vanhoillisista klaanipohjaisista kurdipuolueista. Syyrian kurdien itsehallinnon toteutuminen Turkin kurdien BDP:n veljespuolueen PYD:n johdolla innostaisi Turkin kurdeja paljon enemmän kuin Irakin kurdien autonomia.

Vaikka Turkki ei halua rajalleen lisää kurdien itsehallintoalueita, sillä ei käytännössä ole muita keinoja estää Syyrian kurdien autonomiaa kuin alueen miehittäminen.

”PKK haluaa tukea Syyrian kurdeja sitomalla Turkin armeijan kotimaahan niin, ettei sillä ole resursseja sekaantua Syyrian tilanteeseen”, arvioi PKK:ta lähellä oleva taho elokuun alussa. PKK:n mukaan Turkin armeijalla on 300 000 sotilasta Kaakkois-Turkissa.

Syyrian kurdialueen miehittäminen veisi pohjan Turkin uskottavuudelta Syyrian rauhanrakentajana.

Turkki yrittää eristää Syyrian suurimman kurdipuolueen PYD:n Syyrian rauhanprosessista. PYD:n edustajaa ei kutsuttu heinäkuussa Irakin Kurdistanin pääkaupunkiin Erbiliin, jossa Turkin ulkoministeri Ahmet Davutoglu ja Kurdistanin itsehallintoalueen presidentti Masoud Barzani tapasivat Syyrian arabiopposition ja Kurdien kansalliskoalition KNC:n edustajia.

Tämä kertoo myös eri maiden kurdien keskinäisistä yhteistyövaikeuksista. Kurdistanin autonomisen alueen hallitus yrittää tasapainotella Syyrian kurdikriisin vieressä rikkomatta välejä Turkin kanssa. Aluehallitus kamppailee korruptiosyytösten ja muun kotimaisen kritiikin keskellä, mitä yhteistyö Turkin hallituksen kanssa lisää.

Myöskään arabiaopposition muodostaman Syyrian kansalliskoalition eli SNC:n väleissä maan kurdioppositioon ei ole kehumista. Itsehallintoa valmistelevat kurdit ovat maallistuneita, arabit vastaanottavat rahaa ja aseita Muslimiveljeskunnalta.

Jotkut pelkäävät jopa sisällissodan syttymistä Syyrian arabien ja kurdien välille. Kurdit kuitenkin vakuuttavat, etteivät he halua itsenäisyyttä vaan Syyrian muodostamisen liittovaltioksi. He uskovat, että myös muu Syyria voidaan vapauttaa al-Assadin vallasta kurdialueelta käsin.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Etnosoi 2019