Siinä missä kansainvälinen media raportoi Gazasta ja Ukrainasta, Sudanin humanitaarisesta katastrofista ei juuri uutisoida, koska journalistit eivät käytännössä lainkaan pysty työskentelemään paikan päällä. Uutispimennon vuoksi kansainvälinen yhteisö on passiivinen, eivätkä ulkovallat yritä tarpeeksi puuttua asiaan ja pysäyttää käynnissä olevaa kansanmurhaa. Näin tiivistää Amsterdamissa toimivan Radio Dabangan englanninkielisen toimituksen päällikkö ja mediasuhteista vastaava Andrew Bergman.
Itä-Afrikassa sijaitsevan Sudanin verinen sisällissota puhkesi vuonna 2023 Khartumissa, jolloin Rapid Support Forces (RSF) -niminen aseistettu ryhmä aloitti hyökkäyksen hallitusta vastaan. Taustalla oli valtakamppailu, jolla on juuret vuonna 2003 alkaneessa Darfurin sodassa ja vuoden 2021 sotilasvallankaappauksessa, jossa 30 vuoden ajan itsevaltaisesti hallinnut Omar al-Bashir syöstiin vallasta.
Sudanin asevoimat käy nyt sisällissotaa entistä liittolaistaan RSF:ää vastaan. Sodalla on kuitenkin monisyiset historialliset juuret, jotka ulottuvat kolonialismiin ja sitä edeltäviin aikoihin saakka.
Nyt Sudanissa joukkomurhataan siviilejä. Sekä RSF:ää että hallituksen joukkoja syytetään sotarikoksista, mutta etenkin Pohjois-Darfurin pääkaupungissa al-Fashirissa RSF on tekemässä kansanmurhaa. RSF:n joukot murhaavat aikuisia, ”taisteluikäisiä” miehiä, joukkoraiskaavat naisia ja tappavat lapsia ennennäkemättömän raa’asti. Kymmeniä tuhansia ihmisiä kuollut ja yli 12 miljoonaa on paennut kodeistaan.
”Vaikka Sudanin konfliktin kärjistyminen herättää nyt kansainvälistä huomiota, erityisesti Sudanin ja Darfurin kansalle tämä on vain viimeisin hirvittävä luku vuosikymmeniä kestäneessä kärsimyksessä”, sanoo Radio Dabangan päätoimittaja Kamal El Sadig, pitkän linjan sudanilainen toimittaja ja Sudanin mediafoorumin puheenjohtaja. Itsenäinen radio- ja uutiskanava Radio Dabanga julkaisee uutisia sekä englanniksi että arabiaksi, minkä lisäksi se lähettää lyhytaaltolähetyksiä, joita pystytään kuuntelemaan tavallisilla radiovastaanottimilla myös Sudanissa.
”Pakolaiset kerääntyvät telttaleireillä kuuntelemaan lähetyksiämme Sudanissa ja naapurimaissa. Sudanin armeija pimentää säännöllisesti mobiiliverkot ja internetin, joten verkkoon ei pääse. Lehtipainot ja televisiostudiot on pommitettu. Me kerromme kodistaan paenneille ihmisille käytännön asioita, kuten minne avustusjärjestön ruokakuljetus on saapunut, missä Lääkärit ilman rajoja pitää tilapäistä katuklinikkaansa tai millä alueella sotatoimet kiihtyvät”, El Sadig kertoo.
Sen jälkeen kun Donald Trump ajoi alas Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAidin, humanitaarinen katastrofi on syventynyt pakolaisleireillä, jonne sudanilaiset ovat paenneet väkivaltaa. Leikkaukset supistivat myös Radio Dabangan toimintaa Amsterdamissa, ja kanava joutui irtisanomaan freelance-toimittajiaan. Osa paikan päällä Sudanissa olevista toimittajista jatkaa kuitenkin työtään palkatta, koska pitää raportointia niin tärkeänä.
Työ on heille hengenvaarallista. Muun muassa median riippumattomuutta ja toimittajien turvallisuutta mittaavassa lehdistönvapausindeksissä Sudan oli viime vuonna sijalla 149/180.
El Sadig sanoo, että tulevaisuus näyttää synkältä. Jotta kestävä rauha voidaan saavuttaa, ulkomaisten suurvaltojen tulisi pakottaa aseryhmät tulitaukoon ja neuvottelupöydän ääreen. ”Ratkaisuja sudanilaisiin kriiseihin pitää etsiä Sudanista, eikä tuoda sinne lännen ratkaisuja copypaste-menetelmällä”, hän sanoo. Heti sen jälkeen maan rajat tulisi avata humanitaariselle avulle, jotta nälänhätä saadaan loppumaan, hän sanoo. Journalistien pitäisi pystyä raportoimaan maasta, jotta disinformaation ja propagandan tilalle saataisiin oikeaa tietoa.
El Sadig uskoo muutokseen, mutta sanoo, että se on vaikeaa.
”Tämänhetken nelikymppinen sudanilainen on elänyt koko elämänsä sodan keskellä. Väkivalta on normalisoitu osaksi arkea ja pahuus on arkipäiväistynyt”, Bergman huomauttaa. Hän arvioi, että uuskolonialismi on suuri vaara maan tulevaisuudelle ja itsemääräämisoikeudelle.
Mikäli kansainvälinen yhteisö YK:n johdolla ei tee mitään, romahtanut valtio jää valtatyhjiöön, jolloin se on heikko ulkopuoliselle vaikutusvallalle. Monet suurvallat havittelevat sen luonnonvaroja kuten kultaa.
”Kiina katsoo kohti Sudania nälkäisin silmin.”
