Petteri Orpon (kok.) hallituksen helmikuussa 2024 voimaan tulleet yleiseen asumistukeen tehdyt leikkaukset ovat realisoituneet nopeasti. Häätöjen määrä on kasvanut ja työssäkäyvien asunnottomien määrä lisääntynyt. Työssäkäyviä elää myös hätämajoituksessa.
Tämä käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osaston tuoreesta tutkimusraportista Joudun valitsemaan ruuan ostamisen ja vuokran maksamisen välillä – leikkauspolitiikan vaikutukset riittävään asumiseen Suomessa. Raportti tarkastelee laaja-alaisten leikkausten vaikutuksia asunnottomuuteen Suomessa.
Raportin tekijä, Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato toteaa, että esimerkiksi asumistukeen, toimeentulotukeen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä asumisneuvontaan tehtyjen leikkausten vaikutukset ovat kasautuneet erityisesti pienituloisille, jotka tarvitsevat tukea asumiseen. Heitä ovat esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevät ja pienituloiset perheet.
Sato sanoo, että leikkausten seuraukset olivat nähtävissä etukäteen.
“Hallitus kirjasi lakiesityksiinsä, että esimerkiksi toimeentulotuen leikkaus, jossa asumismenojen ylärajaa kiristettiin, voi lisätä häätöjä, tarvetta tilapäiselle asumiselle ja ruoka-avulle. Lisäksi ministeri Sari Multala (kok.) sanoi helmikuussa, että sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat asunnottomuuden lisääntymiseen.”
Raporttia varten haastatellut hätämajoitusyksiköiden työntekijät kertoivat, että kun avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut, yksiköissä joudutaan valitsemaan, kenelle apua voidaan tarjota.
”Monessa paikassa sanottiin, että työssäkäyvä asunnoton pyritään ohjaamaan esimerkiksi hostelliin sen sijaan, että tämä otettaisiin hätämajoitukseen, jos tällä on jonkin verran tuloja. Tietoomme ei ole tullut, että hätämajoituksen resursseja olisi juurikaan voitu lisätä.”
Lisää ongelmia tulossa
Hallituksen tulevat suunnitelmat lisäävät asunnottomuutta edelleen, mikä johtaa yksilötasolla monenlaisiin ongelmiin ja lisää siten palvelujen tarvetta sekä kustannuksia hyvinvointialueille.
Hallitus on esittänyt, että se haluaa Suomeen enemmän markkinaehtoista asuntotuotantoa, sanoo Sato. Tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin, joille nimenomaan sosiaalinen asuntotuotanto on mahdollistanut asumisen kohtuullisen matkan päässä työpaikoista ja tarpeellisista palveluista. Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon saaminen voi vaikeutua entisestään esimerkiksi Helsingissä, jonne on ennustettu asuntopulaa. Taustalla vaikuttavat parhaillaan rakennusalan syvä ahdinko ja vähäinen asuntorakentaminen.
Leikkauksia on tulossa lisää. Sato toteaa, että kun opiskelijat siirtyvät elokuussa 2025 pois yleisen asumistuen piiristä, erityisesti kaupungeissa, joissa on paljon opiskelijoita ja vähän opiskelija-asuntoja, nuorten asunnottomuus voi yleistyä.
Saton mukaan kunnissa ja hyvinvointialueilla on pohdittava, kuinka luodaan palvelupolkuja, joka vastaavat erilaisten asunnottomuutta kokevien henkilöiden tarpeisiin.
”Kuitenkaan mitkään palvelut eivät voi laastaroida tilannetta, jossa palveluntarvetta tuotetaan tekemällä leikkauksia. Kun ihminen joutuu kokemaan asunnottomuutta, monet muutkin hyvää arkea ylläpitävät tekijät romuttuvat. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäiseminen, joka myös edistää ihmisoikeuksien toteutumista kaikkein parhaiten.”
