Tartto on tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Osana sen ohjelmaa Eesti Draamateater on tuottanut kaupungin reunalla sijaitsevaan neuvostoaikaiseen vanhaan kampatehtaaseen Hendrik Toomperen ohjaaman Rahamaa-näytelmän. Se kertoo vuonna 2017 paljastuneesta Danske Bankin Viron yksikköön liittyneestä rahanpesuskandaalista, jossa venäläistä hämärärahaa välitettiin eurooppalaisille markkinoille jopa 200 miljardia euroa.
Tilaan sovitettuun katsomoon mahtuu 600 hengen yleisö, jonka näkymää hallitsevat liikuteltavat mininäyttämömodulit ja lavan reunaan asemoitu jazz-virtuoosi Maria Faust yhtyeineen. Lavan yläpuolella olevalla valkokankaalla näytetään steadicameilla kuvattua elokuvaversiota tapahtumista.
Esityksen alussa toisiinsa lomittuvat tarinan lopun pimeä pankkikonttori ja alun köyhän yksinhuoltajaäidin pikkuasunto Annelinnin työläislähiössä. Jälkimmäisessä käynnissä on päähenkilö Arturin ja hänen kaverinsa Jaanuksen kovaääninen pöytäjääkiekko-ottelu, jossa vastakkain ovat Neuvostoliitto ja Suomi.
”Ei silloin kukaan virolainen halunnut kannattaa Neuvostoliitoa, Suomi taas luonnollisesti koettiin lähimpänä”, hymähtää näytelmän kirjoittanut Mehis Pihla keskellä ensi-iltakaronkkaa.
Samalla kun Rahamaa kertoo köyhän kodin pojan faustisen kasvutarinan maailmanluokan rahanpesijäksi, näytelmä on kuvaus Venäjän ikeen alta vapautuneen Viron hybristisestä halusta kasvaa yhdeksi Euroopan viidestä rikkaimmasta maasta. Pihla kertoo, että näytelmän kirjoittamiseen meni taustatukimuksineen pari vuotta ja että materiaalista noin 90 prosenttia perustuu todellisiin tapahtumiin.
”Totta kai se on tiivistelmä, jossa yksityiskohtia ja nimiä on muunneltu. Aihe on hyvin ajankohtainen, koska Ukrainan sodan takia meidän on pohdittava uudelleen suhdettamme Venäjään ja Venäjän rahaan.”
Monitaiteinen liike
Todellisuuspohjainen bisnesromahduksen asetelma tuo mieleen Espoon teatterissa äskettäin nähdyn Lehman-trilogian ja Turun Kaupunginteatterin Nokian. Luovien videoratkaisujen ja 1990-luvun epookkikuvauksen kautta Rahamaassa voi nähdä hengenheimolaisuutta myös Q-teatterin Uuteen nousuun -näytelmän kanssa.
Teatterin lomittuminen elokuvan ilmaisukieleen, konserttihenkiseen jazz-musiikkiin ja Kristjan Suitsin suunnittelemien lavasteiden jatkuvan kiertoliikkeeseen voisi hyvin kompastua kaaokseen. Lavalla ja sen takana noin 50 hengen työpanoksella pyöritettävä esitys kulkee silti ehjänä ja vahvalla intensiteetillä.
Draaman puhuttelevuutta tukee se, että komediarooleistaan ja stand upistaan tunnettu Tõnis Niinemetsa saa Arturiin hahmoon tasapainotettua sekä Ihmemaan Liisan hämmästelijää että vääriin omiin valintoihin hukkuvaa tuhlaajapoikaa.
Näyttämöllisen kokonaisliikkeen osalta erityisen vaikuttava on hääkohtaus, jonka aikana esityksen yhtye sulautuu pitoväkeen ja saksofonisti Faust esitellään soittimineen kuvatun ajan ikonisena iskelmälaulaja Anne Veskinä. Elokuvallinen voima toimii näyttävästi myös oligarkkien riettaissa juhlissa sekä ilman ammattitanssijoita toteutetussa balettikohtauksessa.
Esityksen elokuvallisesta ohjauksesta vastaa Ove Musting, joka tunnetaan urheilun politisoitumista 1990-luvun alun itsenäistymisprosessin aikana kuvanneesta Kalev-elokuvastaan (2022). Elokuvaa oli käsikirjoittamassa myös Pihla.
”Alussa en ollut varma, sopiiko Rahamaan tarina paremmin elokuvaan vai teatteriin, ja tämä on yksi syistä, miksi päädyimme tällaiseen näyttämölliseen ratkaisuun. Ohjaaja Hendrik tunnetaan myös elokuvarooleistaan ja pääkuvaajamme Inar Taim oli tehnyt elokuvan hänen kanssaan aiemmin. Ovella taas on myös paljon kokemusta live-tv:stä, hän on yleensä ohjaajana kaikissa Viron suurimmissa live-tapahtumissa, kuten laulujuhlilla.”
Lisäesityksiä luvassa
Ensi-illan jälkeisenä päivänä huomaan lounasravintolan terassilta, kuinka tuottaja Mari Nurk kiiruhtaa tuon tuosta sisältä kadulle vastaamaan puhelimeensa. Se näyttää soivan tauotta.
”Esitys oli käytännössä loppuunmyty jo ennakkoon, mutta nyt sana on kiirinyt ja ihan kaikki haluaisivat saada sinne liput”, hän huokaa.
Tartossa näytöksiä oli vain 11. Kiittävien kritiikkien ja muun huomion saattelemana esitykselle mietitään lisäesityksiä ensi vuodelle. Nurk kertoo olleensa yhteydessä myös Suomeen.
”Esitys on yksi suurimmista tuotannoistamme koskaan. Se sopii hyvin Kammivabrikiin ja Tarton maamerkit ovat sen tekstissä vahvasti mukana, joten haluaisimme mieluiten jatkaa täällä. Jos emme löydä tähän rahoitusta, näytämme esitystä ainakin Tallinnassa. Toisaalta jos ulkomailta tulisi vierailukutsuja, olemme valmiit muuttamaan sitä kiertueelle sopivaksi.”
Vaikka Rahamaa on kirjoitettu korostuneesti virolaisesta näkökulmasta, Pihlan mielestä siinä on vahva viesti myös muillekin eurooppalaisille.
”Tärkeintä on ymmärtää, ettei ilmaista rahaa ole olemassa. Eurooppa on hamunnut miljardeja dollareita Venäjältä, Kiinasta, saudeilta, Afrikasta ja ties mistä. Vaikka rahat eivät aina liity suoraan rikolliseen toimintaan, niihin liittyy odotuksia, jotka vaarantavat riippumattomuuttamme. Arvostammeko vain vaurautta vai haluammeko oikeasti jotain tärkeämpää?”
Esitykset Tartossa päättyivät tältä vuodelta 20.6. Tarton kulttuuripääkaupunkiohjelma löytyy osoitteesta www.tartu2024.ee
