Ruotsissa asuva suomalaissyntyinen journalisti ja tietokirjailija Kalle Kniivilä kertoo, että Ruotsissa Venäjä nähtiin pitkään etäisenä, eikä sen sotilaallinen ja poliittinen uhka ollut samalla tavoin konkreettinen kuin Suomessa. Ruotsi jopa lakkautti yleisen asevelvollisuuden vuonna 2010, vain palauttaakseen sen seitsemän vuotta myöhemmin.
”Ukrainan sodan alkamisen myötä Ruotsissa tiedetään aiempaa enemmän Venäjästä ja ymmärretään, että Venäjä voi vaikuttaa myös Ruotsiin”, toteaa Kniivilä, joka työskentelee Sydsvenska Dagbladetin Lundin toimituksessa.
Huhtikuun 2024 alussa Suomi on ollut Naton jäsenenä vuoden, Ruotsi noin kuukauden ajan. Kniivilä vieraili Helsingissä heti maaliskuussa Ruotsin liityttyä Natoon tekemässä juttua siitä, kuinka Nato-jäsenyys näkyy tavallisten ihmisten elämässä Suomessa. Suomi kiinnostaa ruotsalaisia nyt paljon juuri jäsenyyden takia.
Hybridivaikuttaminen kuten kyberhyökkäykset ja somepropaganda herättävät huolta Ruotsissa. Ruotsalaiset asiantuntijat ovat varoitelleet Venäjän aiheuttaman sotilaallisen konfliktin mahdollisuudesta. Ruotsin turvallisuuspoliisin viime helmikuussa julkaisemassa tiedotteessa nousivat esiin Venäjän laajat tiedusteluoperaatiot maassa. Tiedustelupalvelu Säpo varoitti raportissaan, että Venäjän valtio käyttää Ruotsissa toimivaa Venäjän ortodoksikirkkoa tiedustelutoimintaan. Siksi Ruotsi lopetti taloudellisen tukensa kirkolle.
Keskustelu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä käytiin molemmissa maissa yhtä aikaa. Suomen tekemä päätös sai myös Ruotsin hakemaan jäsenyyttä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) joukkoineen teki vaikutuksen.
”Ruotsissa demarit olivat pitkään sanoneet, että ’emme ikinä mene Natoon’. Mieli muuttui, kun Suomen demarijohtoinen hallitus tuli kertomaan Ruotsiin Suomen olevan menossa Natoon.”
Putinin väkeä
Kniivilä on julkaissut kuusi tietokirjaa, joissa hän on käsitellyt Venäjää ja Ukrainaa. Syksyllä 2022 hän haastatteli ukrainalaisia Länsi-Ukrainan Lvivin jalkapallostadionille perustetussa pakolaiskeskuksessa. Haastattelut hän kokosi Ukrainaa käsittelevään teokseen Maa joka heräsi (Into 2023).
Esikoisteoksessaan Putinin väkeä (Into 2014) Kniivilä esitteli lukijoille sellaista Venäjää ja venäläisiä, jotka eivät näkyneet ruotsalaisessa mediassa. Teos selitti syitä Vladimir Putinin kannatuksen taustalla: tavalliset venäläiset kertoivat, mitkä asiat olivat heidän mielestään muuttuneet parempaan suuntaan Putinin myötä.
Putinin ensimmäinen presidenttikausi alkoi vuonna 2000. Hänen kannatuksensa oli alkuaikoina vahvaa, mitä selittivät Venäjän tuolloinen hyvä talouskehitys ja yhteiskunnan olojen muuttuminen vakaammiksi. Muutokset olivat toivottuja maassa, jossa oli Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen alkanut hyperinflaatio ja jonka taloudellinen ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvoivat voimakkaasti. Kirjassa moni venäläinen muisteli kaihoisasti entistä suurvalta-asemaa.
Ruotsalaiset lukijat ottivat Kniivilän kirjan hyvin vastaan. ”Yhtäkkiä tuli ilmi asioita, joita Ruotsissa ei oltu aiemmin ajateltu. Että Putinin tukemiselle voikin olla rationaalisia syitä”, Kniivilä sanoo.
”Ruotsissa ei ymmärretty, kuinka kukaan voi tukea Putinia. Suomessa aiheesta tiedettiin enemmän, koska täällä kiinnostus Venäjää kohtaan oli suurempaa. Suomalaiset olivat matkustaneet Venäjällä tai tavanneet Putinia kannattavia venäläisiä.”
Kirjassaan Putinin pahin vihollinen – Aleksei Navalnyin tarina (Into 2022) Kniivilä kirjoittaa oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin taistelusta maan hallintoa vastaan. Teoksesta ilmestyy päivitetty versio toukokuussa 2024. Navalnyi kuoli vankilassa 16. helmikuuta 2024.
Sotaväsymystä ilmassa
Kniivilä kiinnostui alun perin Venäjästä asuessaan lapsena Pohjois-Karjalassa. Fyysisesti Neuvostoliitto oli lähellä, mutta muuten se oli ”hyvin vieras ja tuntematon”.
Venäjällä Kniivilä ei ole käynyt sen jälkeen, kun hänet karkotettiin sieltä kahden kuukauden työskentelyn jälkeen vuonna 2018. Tuolloin hänellä oli pesti Ruotsin suurlähetystön lehdistöneuvoksena, ja karkotus liittyi Ruotsin ja Venäjän diplomaattien uhitteluun. Ruotsi oli kieltäytynyt antamasta viisumia parille venäläisdiplomaatille, ja Venäjä nokitti.
Ukraina on Ruotsissa nähty pitkälti Venäjän kautta. Ruotsalaiset ovat jopa olettaneet, että Ukrainan kieli ja kulttuuri ovat samanlaisia kuin Venäjällä.
Hyvän venäjän ja ukrainan kielen taitonsa ansiosta Kniivilä toimii myös lehtensä Venäjä- ja Ukraina-asiantuntijana. Helmikuusta 2022 eli Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen hän on kirjoittanut paljon Ukrainan ja Venäjän tilanteesta. Aluksi Kniivilä kirjoitti sodasta ”melkein jatkuvasti”, sitten kahtena ja nyt yhtenä päivänä viikossa.
”Aiheet pysyvät näin esillä säännöllisesti. Kuitenkin kiinnostus sotaa ja Ukrainaa kohtaan on vähentynyt Ruotsissa, koska ihmiset ovat väsyneet sotaan.”
Sodasta kärsivän Ukrainan lisäksi Venäjän tilanne on huono.
”En näe mitään helppoa tietä pois umpikujasta, johon Venäjän johto on maan tunkenut. Ennen kuin mikään Venäjällä voi muuttua, maan johdon on vaihduttava.”
* * * * *
Kirjoitus on Voiman Vlast!-sarjaa. Siinä julkaisemme Venäjää, Ukrainaa ja Valko-Venäjää sekä alueiden sotaa, konflikteja ja ihmisoikeuksia käsitteleviä juttuja. Sarjan toimittamista on tukenut Kordelinin säätiö.
