Vuoden 2023 alusta lähtien tekstiilijätteen vastaanottaminen on ollut kuntien vastuulla, ja seurauksena poistotekstiilien kierrätyspisteiden määrä on kasvanut.
Suomen Kiertovoima ry:n viestintäpäällikkö Kaisa Halmeen mukaan tällä hetkellä poistotekstiilien kierrätyspisteitä on 307, kun vuosi sitten niitä oli alle 100. Kierrätyspisteitä on ympäri Suomea. Monet pisteet ovat jäteasemien yhteydessä, mutta esimerkiksi Helsingissä ja Lempäälässä pisteitä on kauppakeskuksien yhteydessä.
Sen sijaan kuluttajille tutumpia, uudelleenkäytettävien tekstiilien kierrätyspisteitä on kierrätys.info-sivuston mukaan tällä hetkellä 1181 kappaletta. Tähän ei ole laskettu mukaan UFF:n kierrätyspisteitä.
Kaisa Halmeen mukaan kaikki eivät vielä tiedä poistotekstiilien kierrättämisestä, vaan paljon kierrättämiskelpoista tekstiiliä päätyy edelleen sekajätteeseen. Halmeen mukaan noin 6,5 prosenttia sekajätteestä on tekstiilijätettä. Halme toteaa lajitteluaktiivisuuden nostamisen olevan hidasta.
“Kuntien jätelaitokset ovat tehneet kovasti töitä sen eteen, että asukkaat tunnistaisivat uuden kierrätettävän materiaalin, poistotekstiilin”, Halme toteaa.
Halmeen mukaan poistotekstiili on uusi termi.
“Se haluttiin ottaa käyttöön tekstiilijätteen sijaan korostamaan juuri sitä, että kuluttaja poistaa sen käytöstä, mutta sen ei tarvitse olla jätettä”, Halme sanoo.
Hän toteaa, että tekstiili voi olla sellaisenaan uudelleenkäytettävää tai sen materiaali voi kelvata uusioraaka-aineeksi.
Poistotekstiilien keräykseen päätyneistä tekstiileistä energiahyödynnykseen päätyy noin 67 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että tekstiilijäte poltetaan energiaksi. Noin 22 prosenttia päätyy materiaalihyödynnykseen eli tekstiilistä jalostetaan uutta raaka-ainetta, kierrätyskuitua. Siitä voidaan valmistaa esimerkiksi vaatteita, lankaa ja eristemateriaalia. Osa jätteestä päätyy pienyrityksille, jotka käyttävät poistotekstiilejä tuotteidensa valmistukseen.
Noin 11 prosenttia poistotekstiilien keräykseen päätyvistä tekstiileistä kelpaavat uudelleenkäyttöön sellaisinaan. Nämä tekstiilit päätyvät myyntiin tai lahjoitettavaksi hyväntekeväisyyteen.
Vuonna 2022 Suomessa poistotekstiilien keräykseen päätyi poistotekstiilejä 2118 tonnia eli 2 118 000 kiloa, kertoo Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n projektipäällikkö Aki Honkanen. Hänen mukaansa heille tuotujen poistotekstiilien määrä ei ole kasvamassa vuodesta 2022.
Tuottajavastuu voi tuoda muutoksia poistotekstiilien kierrättämiseen
Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2023 lainsäädäntöehdotuksen, jonka mukaan jätepuitedirektiiviin tulisi muutos tekstiilijätteiden osalta. Muutoksen myötä tekstiilien tuottajat olisivat vastuussa tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta, lajittelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen sekä jätteen käsittelystä.
Muutoksen tavoitteena on pienentää tekstiilialan ympäristövaikutuksia.
Kaisa Halmeen mukaan vielä ei ole varmaa tietoa siitä, mikä Suomessa tulee muuttumaan kuluttajan näkökulmasta tuottajavastuun tullessa voimaan. Hänen mukaansa on myös mahdollista, että mikään ei muutu, jos kuntien jätelaitokset ovat onnistuneet tekemään jatkossakin toimivan kierrätysjärjestelmän.
EY Advisory Oy teki Suomen Kiertovoima ry:lle ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:lle esiselvityksen tuottajavastuun mahdollisista toimintatavoista. Selvityksen mukaan vastuun poistotekstiilien kierrätyksestä voisi joko jakaa tuottajien ja kuntien kesken tai rahoitus- ja tuottajavastuu poistotekstiileistä voisi olla kokonaan tuottajilla.
Jos tuottajavastuu olisi tuottajilla ja kunnilla, kunnat vastaisivat esimerkiksi tekstiilien erilliskeräyksestä sekä jätteiden kuljetuksesta. Tuottajayhteisön vastuulla olisi jätteiden lajittelu ja niiden päätyminen jätevoimaloihin sekä kierrätyslaitoksiin.
Vielä ei ole varmuutta siitä, milloin tuottajavastuu astuu voimaan. Halmeen arvion mukaan se voisi tulla voimaan 2020-luvun lopulla tai 2030-luvulla.
Halme toivoo, että tuottajavastuu edistäisi tekstiilien kierrätystä niin, että markkinoille päätyvät tuotteet olisivat pitkäikäisiä ja käyttöikänsä jälkeen helposti materiaalina kierrätettäviä. Hän toteaa myös, että toivottavasti moni uuden tekstiilin valmistaja käyttäisi uusioraaka-aineita.
Vaatekauppoihin voi tuoda käytettyjä vaatteita
Vaatekauppaketjut kuten Lindex ovat jo tällä hetkellä tuottajavastuun piirissä muovi- ja pahvipakkausten osalta. Mitä Lindexillä ajatellaan tekstiilien tuottajavastuusta?
“Suunnitteilla olevassa tuottajavastuussa on useita hyviä puolia, mutta myös haasteita ratkottavaksi”, Lindexin PR- ja kestävyyspäällikkö Aino-Marja Öster toteaa.
Hän ei ota vielä kantaa siihen, mikä olisi paras tapa toimia tuottajavastuun suhteen. Myös se on vielä epäselvää, miten tekstiilien tuottajavastuu vaikuttaisi Lindexin toimintaan. Öster sanoo, että ketju seuraa tilannetta, ja käy keskusteluja eri tahojen ja kumppanien kanssa.
Kuluttajat voivat jo nyt tuoda Lindexin myymälöihin käytettyjä tekstiilejä. Lindex vastaanottaa käyttökelpoisten tekstiilien lisäksi myös rikkinäisiä vaatteita, mutta niiden täytyy olla puhtaita ja kuivia. Ketju ei pysty vastaanottamaan mattoja tai muita kodin suuria tekstiilejä tilanpuutteen vuoksi.
Kuluttajat tuovat tekstiilit Lindexin myymälöihin suljetuissa pusseissa, jotka varastoidaan hetkellisesti. Tekstiilit myymälöistä noutaa Lindexin yhteistyökumppani Suomen Tekstiilikierrätys, joka on entiseltä nimeltään Recci.
Kun tekstiilit on noudettu, ne siirtyvät Suomen Tekstiilikierrätyksen omistukseen. Suomen Tekstiilikierrätys käy ne läpi lajittelukeskuksessa, jossa keräykseen kuulumattomat asiat, kuten homeiset tekstiilit, poistetaan.
Tämän jälkeen tekstiilit siirretään Suomen Tekstiilikierrätyksen yhteistyökumppaneille Belgiaan, Puolaan, Saksaan tai Baltian maihin. Käsittelylaitoksissa tekstiilit jaotellaan käyttökelpoisiin, käyttökelvottomiin ja jatkokäsittelyyn meneviin.
Lindexiin tuoduista vaatteista noin 20 prosenttia on sellaisenaan käyttökelposia tekstiilejä. Ne päätyvät Lindexin yhteistyökumppanien second hand -myymälöihin, jotka sijaitsevat Suomen ja muun Pohjois-Euroopan alueella.
Jatkokäsittelyyn päätyy noin 75 prosenttia tekstiileistä. Niistä tuotetaan massaa, jota hyödynnetään esimerkiksi autojen sisäkattojen verhoilussa tai astianpesukoneiden eristeinä.
Noin viisi prosenttia tekstiileistä on käyttökelvotonta. Ne ohjataan energiantuotantoon eli poltetaan.
Österin mukaan Lindex-myymälöistä poistetut tuotteet, joissa on pieniä vikoja, siirtyvät yhteistyökumppanin kautta lajitteluun. Nämä tuotteet ovat kuitenkin käyttökelpoisia ja päätyvät käyttöön joko sellaisenaan tai uutena materiaalina.
Juttu on julkaistu yhteistyössä Tampereen yliopiston Kestävän journalismin kurssin kanssa.
