Voit kuunnella ääniartikkelin myös lukuisista suoratoistopalveluista, esimerkiksi Spotifystä.

Virossa seurataan huolestuneena Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. ”Me emme ole varautuneet yhtä hyvin kuin suomalaiset”, sanoo Harri Tiido, virolainen diplomaatti ja mediassa aktiivinen politiikan kommentaattori. 

Pitäisi olla kotivaraa ja pommisuojia. Kaikki Viron puolueet valmistautuvat maaliskuisiin parlamenttivaaleihin lupaamalla turvallisuutta aikojen huonontuessa. Naapurimaan sotiessa puolueet ovat lähentyneet toisiaan, mutta ”vain EKRE eroaa joukosta”. Kuten äärioikeistolaiset puolueet muuallakin Euroopassa, konservatiivinen ja populistinen Eesti Konservatiivne Rahvaerakond suhtautuu pakolaisiin negatiivisesti. EKREn poliitikot ovat kertoneet huolistaan, joiden mukaan maahan saattaisi ukrainalaisten pakolaisten myötä kasvaa ”itäslaavilainen vähemmistö”, Tiido kertoo.

Harri Tiido ei lainkaan arvosta poliittista populismia. Vuonna 2020 hän erosi Viron Suomen-suurlähettilään tehtävästä vastalauseena kotimaansa hallitukselle, kun sisäministeri ja EKREn puheenjohtaja Mart Helme nimitteli Suomen pääministeriä ”myyjätytöksi”. 

Harri Tiido työskenteli neuvostoaikoina toimittajana Viron radiossa. Suomen kielen hän oppi seuratessaan Suomen asioita. ”Viro oli Neuvostoliitossa erityisasemassa Suomen vuoksi”, hän kertoo. Viron radio, jossa Tiido työskenteli, oli Baltian maista ainoa, jolla oli ulkomaantoimitus eli ikkuna auki länteen. ”Meitä ulkomaantoimittajia ei myöskään sensuroitu, koska sensorit eivät tienneet ulkopolitiikasta yhtään mitään.”

Tiido ei yllättynyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hänen mielestään Putinin oli pakko hyökätä, koska uhoavan johtajan on toteuttava uhkauksensa. 

Tiido on samaa mieltä historioitsija Antony Beevorin kanssa siitä, ettei valistuksen ajan vapauden ihanne koskaan saavuttanut Venäjää. Hänen mielestään maan poliittinen järjestelmä on peräisin muinaisilta mongoli- ja tataariheimoilta. ”Jos Venäjä tarvitsee jotain, se laajenee. Tämän ajattelun olisi muututtava.”

Kun Neuvostoliitto hajosi, siitä irronneet Baltian maat joutuivat muuttumaan parlamentaarisiksi, mutta ”Venäjä ei ole koskaan rakentanut itsestään valtiota”, sanoo Tiido huolissaan.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan Tiido näkee Venäjän lopun alun. ”Venäjän on hajottava. Ja sota loppuu niin, että Venäjä tulee tavalla tai toisella hajoamaan.”

Arvoton ihmishenki

Venäläisiä toisinajattelijoita ja journalisteja on paennut runsaasti Baltian maihin. Toimittaja ja kirjailija Artemi Troitski muutti Moskovasta Viroon lähes 10 vuotta sitten. Venäjän viimeaikaiset sotatoimet surettavat häntä. Sodan lopputuloksesta hän on täysin varma: ”Ukraina voittaa. Se tapahtuu viimeistään tämän vuoden lopussa, mutta toivottavasti jo pian.”

Venäjän politiikasta Troitski ei löydä mitään hyvää. ”Nyky-Venäjä on täysin fasistinen maa.” Venäjällä ei ole valoisaa tulevaisuutta, mutta naapurimaalla voi olla. ”Ukrainasta voi tulla vapaa ja demokraattinen sivistysvaltio, esikuva koko Euroopalle. Se on täysin ukrainalaisten käsissä.”

Troitski on arvostellut myös Voima-lehdessä Vladimir Putinia raskaasti siitä asti, kun tämä asettui presidenttiehdokkaaksi vuonna 1999. Onko Putin onnistunut missään?

”Hän on onnistunut luomaan pelon koneiston. Mutta hän on epäonnistunut poliittisesti ja taloudellisesti. Venäjällä ihmishenki ei ole juuri minkään arvoinen. Suurin osa kansasta inhoaa omaa elämäänsä.”

Tämän takia Kremlin levittämä propaganda on uponnut kansaan. ”Televisio tarjoaa heille kertomuksia, joita kansa haluaa kuulla, kuten että ’Venäjä on suurin’”, Troitski sanoo ja hymyilee surullisesti.

Toinen asia, missä Putin on onnistunut, on opposition hajottaminen. ”Kaikki opposition johtajat ovat vankilassa tai paenneet, ja heidän kannattajansa ovat pieninä ryhminä siellä täällä.”

Suoraan vankilaan

Kirjailija Kira Jarmyš työskentelee venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin avustajana – työskentelee edelleen, vaikka Navalnyi vangittiin Venäjällä tammikuussa 2021 heti palattuaan sairaalahoidosta Saksasta. Turvallisuuspalvelu FSB:n agentit olivat yrittäneet tappaa Navalnyin sivelemällä hänen kalsareihinsa myrkkyä.

Jarmyš kollegoineen asuu nyt Liettuan pääkaupungissa Vilnassa ja kampanjoi YouTuben ja viestipalvelu Telegramin avulla. Koko tiimin oli lähdettävä Moskovasta, sillä todennäköisesti heidät olisi vangittu, kuten heidät, jotka jäivät Venäjälle. 

Vaikka Venäjällä demokratia on kaventunut olemattomiin, silti Jarmyš oli yllättynyt Navalnyin välittömästä vangitsemisesta hänen palatessaan kotimaahansa. ”Me ajattelimme, että hän varmaan joutuu ainakin joksikin aikaa kotiarestiin tai hänet komennetaan poliisiasemalle muutaman päivän päästä.”

Navalnyin palatessa lentokone oli täynnä toimittajia, ja kentälle oli tulossa vastaan kannattajia. ”Kun kone alkoi kierrellä Moskovan yllä ja kuulutettiin, että laskeudummekin Vnukovon sijaan Šeremetjevolle, aloimme aavistaa pahinta.”

Šeremetjevon kenttä on suurempi kuin Vnukovon, eli Kreml ei varsinaisesti piilotellut Navalnyin pidätystä. Vaikka matka Vnukovosta Šeremetjevoon kestää maata pitkin pari tuntia, monet kannattajat ehtivät paikan päälle.

”En olisi uskonut, että Aleksei pidätetään heti. Hänet oli kuljetettu Venäjältä Saksaan sairaalaan koomassa, hän ei ollut tehnyt mitään laitonta.”

Jarmyš – sen enempää kuin Navalnyikaan – ei usko Venäjän hajoamiseen, mutta demokratiaan kyllä. ”Monille etäisille alueille voi olla hyödyllisempää kuulua isoon valtioon kuin erota siitä. Mutta Aleksei on aina kannattanut vahvaa paikallishallintoa. Ei koko maata pidä johtaa Kremlistä, vaan ihmisten pitää voida itse päättää omista asioistaan.”

Entä jos opposition voittaessa Navalnyi ei voittaisikaan, vaan johtoon nousisi joku toinen?

”Jos ihmiset äänestävät niin, käyköön sitten niin.” 

Jarmyšin mielestä systeemi olisi toimiva, jos Venäjällä halukkaat voisivat asettua ehdokkaiksi ja kansa saisi itse päättää, ketkä alueita hallitsevat. Toisin kuin nyt.