Luovuus muuttaa maailmaa, ja maailma muuttaa luovuutta. Musiikkialalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmiset luovat koneita, joiden avulla tehdään uusin tavoin musiikkia. Uudet tavat puolestaan johtavat siihen, että musiikki kuulostaa uudenlaiselta. Suuret kehityssuunnat, kuten digitalisaatio, vaikuttavat musiikkiin ja musiikin tekemiseen monin tavoin: esimerkiksi TikTokin nousu yhdeksi keskeiseksi musiikinkuuntelun alustaksi näkyy jo siinä, että hiteiksi nousevat popkappaleet ovat lyhyempiä. Kuuma kysymys musiikkialalla ovat myös tekoälysovellusten tarjoamat mahdolisuudet ja aiheuttamat ongelmat. Mikä on tulevaisuudessa inhimillisen luovuuden osuus biisintekoprosessissa?

Musiikkitoimialaa monilta näköalapaikoilta vuosia seurannut Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku näkee, että luovuutta tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta se on monin tavoin muutoksessa. 

”Musiikkialalla aihetta voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. On yksittäisen tekijän näkökulma eli se, miten luovaa työtä tehdään. Toisaalta voidaan tarkastella sitä, miten muutokset vaikuttavat koko musiikkibisnekseen ja luovien alojen ekosysteemiin ‒ mikä puolestaan heijastuu taas yksittäisen tekijän työhön”, Muikku summaa.

Tekoälyn kehitys liittyy kumpaankin. Yhä useammat musiikintekijät hyödyntävät tekoälyn mahdollisuuksia uuden musiikin luomisessa, ja tietokoneohjelmia voidaan laittaa generoimaan loputtomasti uusia kappaleita. 

”Jos tekoälyn käyttö yleistyy laajasti, erilaisiin sisältöpalveluihin voi tulla tulvimalla uutta sisältöä. Jos jo nyt Spotifyn kaltaisiin suoratoistopalveluihin ladataan päivittäin satatuhatta uutta uraa, voidaan pohtia sitä, mitä se tarkoittaa eri osapuolten kannalta, jos sen sijaan tuleekin päivittäin vaikka 10 miljoonaa uutta uraa. Mitä se merkitsee yksittäisen tekijän kannalta? Miten kuluttaja löytää itselleen relevanttia sisältöä?” Muikku kysyy.