Artikkeli on julkaistu Voiman talousliitteessä.
Voima-talous 2/2023 ilmestyi Voiman 8/2023 välissä.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Yllättävät tapahtumat ja kriisit seuraavat toisiaan. Kukapa ei olisi kuullut Euroopan velka- ja pakolaiskriiseistä, koronapandemiasta, Yhdysvaltain kongressin valtauksesta tai Ukrainan sodasta.
Monien kriisien samanaikaisuudesta ja niiden kytkeytymisestä keskenäään toisiaan vahvistaen käytetään nykyään termiä monikriisi. Talousmallilla sekä globaaliin talouteen liittyvillä keskinäisriippuvuuksilla on tässä merkittävä rooli. Esimerkiksi Ukrainan sodan seurauksena kallistunut energia on nostanut monet kuluttajahinnat kivuliaalle tasolle. Samaan aikaan taloutemme kuluttaa liikaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa alati pahenevaa luontokatoa ja ilmaston kuumenemista.
Totuttu tapamme ajatella taloutta ja toimia siinä eivät enää kannattele meitä tulevaisuuteen. Talouden perusta rakoilee, todetaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston megatrendeissäkin.
Onko talous kriiseihin sopeutuja vai niiden lievittäjä?
Tarvitsemme kykyä reagoida ja sopeutua maailman nopeisiin muutoksiin sekä oppia ja uudistua niiden myötä. Tätä tarkoitetaan usein kuullulla sanalla ”resilienssi”.
Tavoitteeksi voidaan asettaa toiminnan palauttaminen kriisin jälkeen ennalleen. Yritykset voivat kerätä esimerkiksi erilaisia vakuuksia ja kansantaloudet varmuusrahastoja. Toisinaan toimintaa sopeutetaan tai muokataan vain sen verran, että kriiseistä selvitään ilman syvällisempiä muutoksia. Näin voidaan toki toimia yksittäisten kriisien osalta, mutta se ei useinkaan paranna valmiuksia selviytyä seuraavista yllätyksistä.
Monien yhtäaikaisten kriisien vuoksi on kasvatettava kykyä kohdata yllätyksiä, jotka voivat olla seuraavalla kerralla aivan toisen luonteisia. Tähän tarvitaan monimuotoista ajattelua, rikasta tietopohjaa, ketterää päätöksentekoa sekä rakenteita, jotka joustavat tarpeen tullen. Nämä eivät ole olleet suomalaisen talouden vahvuuksia, eivätkä juuri näy talouskeskustelussa. Olemmeko riittävän varautuneita uusiin kriiseihin?
Osa aikamme kriiseistä kytee pitkään ennen tuleen leimahtamista. Ilmastonmuutos tai luontokato eivät itsessään ole yllättäviä, mutta niiden pidemmän aikavälin vaikutukset voivat ylittää kuvittelukykymme. Koska tiedämme jo, miltä suunnalta yllätyksiä on luvassa, talouden toimintaa on tärkeä suunnata välittömästi kestävyyssiirtymää tukevaksi.
Monikriisit johtavat helposti entistä tiukempiin – mutta samalla riittämättömiin – kompromisseihin, kun päättäjät joutuvat ratkaisemaan useita samanaikaisia kriisejä. Yksi aikamme haasteista onkin kestävyyssiirtymän edistäminen samalla, kun nopeammin leimahtavat kriisit vievät huomiota toisaalle.
Monimuotoinen keskustelu valmistaa tietä tulevaisuuteen
Talous on ihmisen rakentama järjestelmä, ja siksi se on myös ihmisen muokattavissa. Taloutemme ei ole tulevaisuuskestävä, ellei myös ajattelumme ole sitä. Yksi keskeinen haaste Suomessa on taloudesta käytävän tulevaisuuskeskustelun kapeus ja lyhytnäköisyys.
Koska talous kytkeytyy yhteiskunnassamme lähes kaikkeen, talouskeskustelu ei ole vain talousasiantuntijoita varten. Taloudesta on voitava keskustella ymmärrettävällä tavalla, joka houkuttelee muitakin osallistumaan. Jokainen meistä voi omalla panoksellaan ja omalla ainutlaatuisella tavallaan vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuuden talous muodostuu.
Tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä kannattaa esittää, vaikka ei tietäisikään vastauksia niihin. On myös hyödyllistä etsiä heikkoja signaaleja, jotka voivat olla ensimerkkejä orastavista muutoksista. Entäpä jos rohkaistuisit itsekin tunnistamaan ja haastamaan talouden tulevaisuuteen liittyviä oletuksia – sellaisia nykyoletuksia, joihin oma, lähipiirisi tai taustaorganisaatiosi talousajattelu perustuu?
Kirjoittaja on Sitran yhteiskunnallisen ennakoinnin ja koulutuksen johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa.
