Teksti kulkee valkoisella fontilla vuoroin ruudun ylä- ja alalaidassa aivan kuin sitä vasta kirjoitettaisiin. Ruudulla vaihtuu miltei nukeilta näyttäviä, sarjakuvamaisia kasvoja eri ympäristöissä. Hahmot näyttävät surullisilta ja kärsineiltä, tytön silmistä valuu verta.
Kyseessä on espoolaisen runoilijan ja taiteilijan Kirsi-Marja Mobergin ja hänen työparinsa ja puolisonsa Jarno Alastalon työn alla oleva, Mobergin runoon perustuva runovideo.
Moberg kertoo, että videon tekemisessä hyödynnetään tekoälyä siten, että tekoälyn algoritmi koostaa sanoihin kuvaston. ”Tekoälyllä voidaan visualisoida tekstiä, mutta myös luoda lisäkuvitusta jo olemassa oleviin videoihin”, Moberg sanoo.
”Jos kuvakerronnasta vastaisi pelkästään tekoäly, voitaisiin perustellusti kysyä, kuka videon on loppujen lopuksi tehnyt.”
Tulkintoja ja mielikuvia
Kirsi-Marja Moberg on esiintynyt lavarunoilijana vuodesta 2017 ja toiminut myös lavarunousyhteisö Helsinki Poetry Connectionin puheenjohtajana kahden vuoden ajan. Hänen esikoisrunokokoelmansa Kaksoissisäinen (Basam Books) julkaistiin vuonna 2022.
Moberg kertoo innostuneensa runovideoista alettuaan opiskella nykytaidetta ja kuratointia Aalto-yliopistossa vuonna 2020.
”Yleensä jo kirjoittaessa alkaa syntyä visuaalista tulkintaa siitä, minkälainen video runosta syntyisi.”
Mobergin runovideo Pyydän lupaa – Asking for permission valittiin viime vuonna sekä Seattlen Cadence Video Poetry Festivaalin että Brysselin World Poetry Slam Championshipin ohjelmistoihin.
Moberg kertoo, että runovideo rakentuu viime kädessä editointipöydällä, missä se koostetaan hyvin pitkälti kokeilemalla kuvan, äänen ja tekstin eri yhdistelmiä.
Mobergia kiehtoo videon ohjaaminen, mutta myös videoilla esiintyminen. ”Videossa kuvalla ja äänellä luodaan tulkintoja ja mielikuvia tekstistä ja täydennetään runon maailmaa. Videon myötä runo kasvaa suuremmaksi kokonaisuudeksi kuin pelkästään esittämällä tulkittu tai luettu teksti.”
Runo ilman tekstiä
Pelkistetyimmillään runovideo on kännykällä tallennettu video runon esittämisestä. Runovideon kuvituksena voi olla myös pelkkä tekstianimaatio, tai runovideossa ei välttämättä edes ole ääntä tai tekstiä. ”Pelkkä liikkuva kuva voi jo olla runo riippuen siitä, missä kaikkialla voidaan nähdä runoutta”, Kirsi-Marja Moberg toteaa.
Runovideo voi myös olla tallennettu esitys, animaatio, tai elävää kuvakerrontaa ja animaatiota yhdistävä teos. ”Video on myös yhdistettävissä live-esiintymisiin. Kun eri taidemuotoja yhdistetään toisiinsa, syntyy aina oma taideteoksensa. Se, mikä sitten on runovideo, riippuu siitä, mistä tulokulmasta teosta tarkastellaan.”
Moberg kertoo, että runoa ja videotaidetta on yhdistetty jo 1970-luvulta lähtien. Runo- ja spoken word -videoiden tekeminen on lisääntynyt sen jälkeen, kun internetin ja esimerkiksi YouTuben myötä teoksille on saatu julkaisukanavia. Runokino-sivu jakaa Facebookissa ja Instagramissa videolinkkejä, ja runovideoita ja visuaalista, digitaalista ja kokeilevaa runoutta on esillä myös Nokturno.fi-sivustolla.
”Tekijäkunta on kuitenkin varsin hajallaan, ja digitaalista runoutta ja runovideoita julkaistaan sosiaalisen median eri alustoilla.”
Omaksi taidemuodokseen
Kirsi-Marja Moberg toivoo, että sekä kirjallisuudessa että kuvataiteessa nostettaisiin jatkossa näkyvämmin esille myös runovideoita. ”Olisi syytä keskustella siitä, mitä runovideot ovat ja missä niitä voitaisiin esittää.”
Mobergin mukaan kuvakerrontaa korostavat runovideot sopisivat hyvinkin kuvataidenäyttelyihin ja tekstiin perustuvat runo- ja spoken word -videot kirjallisille alustoille.
Moberg korostaa, että runovideot tulevat jatkossa olemaan yhä selkeämmin oma runouden muotonsa. ”Runovideoiden ja digitaalisen runouden myötä runous löytää uusia yleisöjä ja ohjaa uusia lukijoita myös kirjallisuuden pariin.”
Juttu julkaistiin ensin maksumuurin takana 1.9.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 16.9.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
