Virallisten tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 3 686 ihmistä ilman kotia. Todellista lukumäärää on vaikea tietää, sillä moni voi esimerkiksi olla kirjoilla tuttunsa asunnossa, jossa ei kuitenkaan voi pysyvästi oleskella. Asunnottomuus uhkaa erityisesti yhteiskunnan tukirakenteiden ulkopuolelle ajautuneita, myös erikielisiä, maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita perheineen. Heidän kielitaitonsa ja valmiutensa toimia suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa voivat olla heikot eikä Suomessa ole selkeää, niin kutsuttua yhden luukun palvelua maahantulijoiden kotoutumisen edistämiseksi.
Tällaista palvelua, Koto-taloa, on peräänkuuluttanut tohtori Moussa Ahmad, joka tutki vuonna 2021 tarkastetussa väitöskirjassaan valtion kotouttamisohjelmaa Suomeen 2016–2019 saapuneiden pakolaisten näkökulmasta. Ahmadin tutkimuksen mukaan sinänsä hyvän kotouttamisohjelman toteuttaminen takkuaa. Kotoutumisen sujuvoittaminen on olennaista, mikäli Suomessa jo asuvat erikieliset halutaan osaksi tuottavaa ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Ahmad kertoo, että nykyisessä maahantulo- ja kotoutumisprosessissa on monia varsin yksinkertaisestikin ratkaistavissa olevia ongelmia. Jos ei ole esimerkiksi oleskelulupahakemuksessa rastittanut kohtaa, jossa haetaan henkilötunnusta oleskeluluvan yhteydessä, täytyy tunnus hakea Digi- ja väestövirastolta erikseen myönteisen päätöksen saamisen jälkeen, missä voi mennä kuukausia. Ilman henkilötunnusta ei voi saada pankkitiliä ja verkkopankkitunnuksia, mikä puolestaan vaikeuttaa ja viivästyttää kaikkien virallisten asioiden hoitamista – muun muassa asunnon hankkimista.
Työperäisesti maahan muuttavien puolesta Ahmad ei ole niin huolissaan, sillä heille asunnon ja muitakin käytännön asioita järjestää usein työnantaja. On myös olemassa palveluntarjoajia, jotka järjestävät maahanmuuttajille maksullisia kotoutumiseen liittyviä palveluita, jotka avustavat kaikessa oleskelulupahakemuksesta pankkitilin ja asunnon löytämiseen. Sen kaltaisiin palveluihin on kuitenkin vain harvoilla varaa.
Kelan perustoimeentulotuessa hyväksyttävät asumismenot ovat usein etenkin isoissa kaupungeissa liian alhaiset suhteessa kohtuullisten kokoisten vuokra-asuntojen yleisiin hintoihin, jolloin ylimenevä osa voi jäädä vuokralaisen itsensä maksettavaksi ja on pois esimerkiksi ruokaan tai muihin välttämättömiin kuluihin käytettävissä olevista rahoista. Maksuvaikeudet, jotka voivat johtua myös yksinkertaisesti puuttuvista TE-toimiston papereista tai lausunnoista, saattavat johtaa vuokrarästeihin ja luottotietojen sekä lopulta asunnon menetykseen.
Ongelma koskettaa kaikkia vähävaraisia tukien varassa eläviä. Halvemman asunnon löytämiseksi voi joutua muuttamaan kauaskin omasta elinpiiristä, mikä voi merkitä työpaikan, lasten koulujen ja sosiaalisen piirin vaihtumista – sekä liian ahtaasti asumista. Erikielisten asemaa hankaloittaa syrjintä asuntomarkkinoilla. Kuormitetuilla sosiaalityöntekijöillä on vain rajallisesti tai ei lainkaan aikaa auttaa asiakkaitaan asuntojen etsimisessä, joten erikieliset jäävät usein sosiaalisen median verkostojen varaan asunnon löytämiseksi. Siellä toimii hämäriä välittäjiä, jotka saattavat tarjota vuokralle joko todellista asuntoa ylihinnoiteltuna tai surkeassa kunnossa, tai jopa kokonaan olematonta asuntoa.
Valtakunnallisen kotoutumistyötä tekevän Moniheli-yhteistyöverkoston Katto-toiminnan asiakastyön koordinaattori Bisher Sawan kertoo, että saa säännöllisesti kuulla asiakkailtaan asuntohuijauksista. Hän tietää esimerkiksi tapauksia, joissa kalliin välityspalkkion, takuun ja vuokran ennakkoon maksanut perhe on saapunut muuttokuormineen asunnolle, jonka oven avaakin virallinen asukas, joka on tilanteesta yhtä yllättynyt. Huijareita on vaikea saada kiinni ja korvausvastuuseen. Monihelin Katto-toiminta on yksi taho, joka auttaa asiakkaita löytämään ja hakemaan asuntoja, mutta järjestöjenkin resurssit ovat rajalliset, eivätkä palvelut tavoita kaikkia tarvitsevia.
Inhimillisten ja taloudellisten ongelmien kasaantumisen välttämiseksi maahantulijat tarvitsisivat jo alkuvaiheessa tarpeeksi apua suomalaiseen arkeen kiinnittymisessä. Moussa Ahmadin mukaan kotoutumisen avain on työllistyminen. Säännöllinen toimeentulo on vakaan elämän – ja pysyvän asunnon – tae.
