Olette puolustanut alkuperäiskansojen oikeuksia ja naisten oikeuksia sekä kritisoinut muun muassa Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikkaa ja Donald Trumpia. Haluatteko muuttaa yhteiskuntaa musiikin avulla?
Artistien täytyy itsestäänselvästi kommentoida yhteiskuntaa, se on inspiraation lähde ja tärkeä osa elämää. Kommentoin taiteessani paljon ajankohtaisia aiheita. Ympäröivä yhteiskunnallinen todellisuus on aina ollut tärkeä motivaationlähteeni, ja on edelleen. Seuraava musiikkiprojektinikin tulee todennäköisesti käsittelemään yhteiskuntaa. Rakastan laulamista: sen avulla pystyn ilmaisemaan, mitä sisälläni ja sielussani tapahtuu.
Oliko teillä jokin tietty hetki, jolloin poliittinen herääminen tapahtui? Vai puhuiko perheenne politiikkaa?
Äitini on [Meksikon] alkuperäiskansaan kuuluva, vaatimattomista oloista tuleva nainen. Siitä lähtien kun olin pikkutyttö, hän on korostanut, miten tärkeää on tuntea omat juurensa. Täytyy tiedostaa, millaisia kamppailuja alkuperäiskansat joutuvat käymään yhteiskunnassa – mutta yhtä lailla pitää muistaa, että kulttuurien välillä on hyviä kohtaamisia.
Laulatte espanjaksi ja englanniksi, mutta myös Meksikon alkuperäiskansojen kuten nahuatlin ja mixteekin kielillä. Miksi?
Identiteetin kannalta on tärkeää, että emme anna alkuperäiskielten kadota. Meksikon maakunnissa ne ovat eläviä kieliä, joita puhutaan laajalti. Olen tukenut projekteja, joissa näitä kieliä, esimerkiksi mixteekkiä ja chinantecoa, dokumentoidaan, ja toivon että nuoren sukupolven opettajat opettavat niitä lapsille.
Voiko kokemuksista laulaa eri tavoin eri kielillä?
Alkuperäiskansojen elämässä luonto ja runous kulkevat arkipäivän elämässä rinnakkain. Yhdellä sanalla voi olla eri merkityksiä sen mukaan, millainen aksenttimerkki kirjaimen päällä on, ja sanojen kautta voi ymmärtää syvempiä kulttuurisia merkityksiä. Haluan tuoda näkyväksi, miten ihastuttava ja runollinen maailmankuva näillä kansoilla on.
Onko suhtautuminen muuttunut ajan saatossa?
Olen optimistinen. 30-vuotisen taiteilijaurani aikana olen nähnyt merkittäviä muutoksia. Alkuperäiskansojen kulttuuria arvostetaan sekä Meksikossa, josta olen kotoisin, että toisessa asuinmaassani Yhdysvalloissa: Los Angelesissa, Texasissa ja New Yorkissa. Kunnioitan syvästi kaikkea kaunista, minkä olemme saaneet perinnöksi esivanhemmiltamme. Luulen, että musiikkini avulla olen kantanut oman hiekanjyväseni kekoon.
Oletteko naistaiteilijana kohdannut vaikeita tilanteita musiikkialalla? Onko MeToo näkynyt alalla?
Musiikkiteollisuus on perinteisesti ollut tila, jota miehet hallitsevat, mutta onneksi asia on muuttumassa. Levy-yhtiöni Sony teki hiljattain suuren ponnistuksen ja palkkasi työntekijöitä monista eri taustoista, joten hallinnossa on paljon diversiteettiä ja monien yksiköiden päälliköiksi on nimitetty naisia. Tämä ilahduttaa minua kovasti. Esiintymislavoilla on silti edelleen paljon ongelmia, asenteiden pitää edelleen muuttua. Myös kolonialismi on merkittävästi määritellyt, keitä olemme ja minne olemme menossa, mutta toivon mukaan saamme nämä vanhat rakenteet rikottua.
Millaista oli konsertoida Helsingissä?
Suurenmoista. Ennen konserttia olimme tiimini kanssa uteliaita, miten yleisö tulisi reagoimaan, ja kun vastaanotto oli hyvin lämmin ja yleisö nousi ylös tanssimaan konsertin lopussa, yllätyimme kovasti. Toivottavasti pääsemme Suomeen uudelleen, oli mahtavaa olla täällä kanssanne. Que viva Finlandia (eläköön Suomi)!
Lue arvio keikasta täältä.
