Kuvituskuva. Kuvan graffitit eivät liity tapaukseen.

YhteiskuntaKirjoittanut Julius Halme

”Otetaan tunnistekuvat” – Avarnin järjestyksenvalvojan haalarikameravideo viittaa laittomaan henkilörekisteriin

Järjestyksenvalvoja valehteli haalarikameratallenteesta tapahtumaraportissa sekä poliisin kuulustelussa.

Lukuaika: 3 minuuttia

”Otetaan tunnistekuvat” – Avarnin järjestyksenvalvojan haalarikameravideo viittaa laittomaan henkilörekisteriin

Kuvituskuva. Kuvan graffitit eivät liity tapaukseen.

Janne Markkinen, 32, maalasi luvallista graffitia Vantaan Myyrmäessä vuoden 2021 helmikuussa. Paikka oli rakennusmaata ympäröivä vaneriseinä, jota ei ollut tarkoitettu pysyväksi rakennukseksi, ja seinä oli jo valmiiksi laajalti maalattu. Poliisipartio kävi jossain vaiheessa tarkistamassa Markkisen rakennusyhtiöltä saaman maalausluvan, toivotti hyvät illanjatkot ja poistui paikalta. Markkinen jatkoi maalaamista.

Hetken päästä paikalle saapuu Avarnin järjestyksenvalvoja autolla. Voiman haltuunsa saamasta haalarikameramateriaalista näkee, kuinka järjestyksenvalvoja ottaa heti autosta poistuttuaan varusteliiveistä kaasusumutepullon käteensä ja alkaa lähestyä Markkista.

Markkisella on päässään kuulokkeet, pipo ja huppu, joten hän ei kuule järjestyksenvalvojan esittäytymistä järjestyksenvalvojaksi ja sitä, että hänet kiinniotetaan vahingonteosta. Järjestyksenvalvoja käskee Markkista laittamaan kätensä selän taakse, tarttuu häneen kiinni ja vie maahan. Järjestyksenvalvoja ei ilmoittanut voimakeinojen käytöstä.

Vuonna 1994 syntynyt järjestyksenvalvoja väitti kuulustelussa, ettei Markkinen ollut yhteistyöhaluinen ja yritti paeta paikalta. Videotallenne ei kuitenkaan tue hänen kertomustaan. Järjestyksenvalvojan tekemään tapahtumailmoitukseen on kirjattu valheellisesti, ettei tilanteesta ole tallennetta. Kuulustelupöytäkirjasta selviää, että hän valehteli kertoessaan poliisille tapahtumailmoituksen pitävän paikkansa.

Kun Markkinen on maassa, järjestyksenvalvoja ohjeistaa paikalle tukipartion, riuhtoo Markkista maassa ja alkaa raudoittaa häntä.

”Mä tarviin apua!” Markkinen huutaa ohikulkevalle pariskunnalle.

Tapausta käsiteltiin oikeudessa vuoden 2022 lopussa. Käräjäoikeuden mukaan maahanvienti tapahtui tilanteessa, jossa voimakeinojen käyttö ei ole ollut tarpeellista.

Paikalle saapuu kaksi muuta järjestyksenvalvojaa, joista toinen painaa polvensa Markkisen polvitaipeeseen ja vääntää tämän jalkaa. Käräjäoikeuden tulkinnan mukaan jalka vammautui tämän seurauksena. Voima on myös nähnyt lääkärinlausunnon, jossa todetaan, että vammat ovat syntyneet tapahtuman seurauksena.

Videotallenne todistaa, ettei Markkinen missään vaiheessa vastustele järjestyksenvalvojien käyttämiä voimakeinoja.

Raudoitettuna hän yrittää hermostuneena selittää, että vaneriaitaan on luvallista maalata graffiteja.

”Niin, että tää on sellainen, et kuka tahansa voi tulla tohon [maalaamaan graffiteja]?” järjestyksenvalvoja kummastelee.

”Kyllä! Oottekste ikinä käyny Myyrmäessä?” Markkinen vastaa.

Myyrmäki on Helsingin seudun ensimmäinen katutaidekaupunginosa.

Videoleikkeessä järjestyksenvalvoja kertoo ottavansa ”tunnistekuvat” kännykkäkameralla.

”Otetaan tunnistekuvat”

Voiman haltuunsa saamalta tallenteelta näkee ja kuulee, kuinka järjestyksenvalvoja kysyy käsiraudoitetulta Markkiselta: ”Mitäs sä tägäät? Mikä sun taiteilijanimi on?”

Tutkittuaan Markkisen repun ja taskut ensimmäinen järjestyksenvalvoja sanoo: ”Otetaan tunnistekuvat. Mä käyn hakemassa puhelimen tosta mun autosta. Otetaan tunnistekuvat”. Voiman hallussa oleva tallenne päättyy tähän.

Avarn Security Oy:n sisäiseen tapahtumailmoitukseen on kirjattu, ettei tapahtumasta ole tallennetta.

Markkisen mukaan kaksi muuta järjestyksenvalvojaa pitelivät hänestä kiinni, kun vuonna 1994 syntynyt järjestyksenvalvoja otti kuvan autostaan noutamallaan puhelimella. Markkinen yritti kääntää päätään maata kohden estääkseen kuvauksen, mutta järjestyksenvalvoja otti kuvan alaviistosta.

Kun Markkinen tiedusteli vartijoilta, mitä varten he kuvaavat, järjestyksenvalvojat uhkailivat vievänsä hänet takaisin maahan.

Markkisen tiedustellessa järjestyksenvalvojien vartijakortteja uhkaus toistui: ”Haluatsä takaisin maahan?”

Aikaisemmin paikalla ollut poliisipartio palasi takaisin tapahtumapaikalle. Markkisen mukaan poliisit tuntuivat olevan ihmeissään tilanteesta. Hän itse oli helpottunut. Markkiselta poistettiin käsiraudat ja hänet vietiin poliisiautoon lämmittelemään.

Poliisi teki selväksi, ettei häntä ole kiinniotettu. Noin viiden minuutin kuluttua poliisit palauttivat Markkiselle hänen omaisuutensa ja selvensivät, ettei häntä epäillä mistään rikoksesta. He myös kehottivat Markkista käymään lääkärissä ja tekemään halutessaan rikosilmoituksen.

”Mä olin ihan shokissa. Mä oon kyllä saanut turpaan, mutta en tolla tavalla. Siinä oli semmonen alistamisen henki”, Markkinen kommentoi tilannetta Voimalle antamassaan haastattelussa.

Markkisen maahanvienyt ja valokuvannut järjestyksenvalvoja tuomittiin pahoinpitelystä. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja järjestyksenvalvoja on valittanut siitä hovioikeuteen. Kyseisellä järjestyksenvalvojalla on aiempi käräjäoikeuden tuomio työtehtävissä tapahtuneesta pahoinpitelystä ja hätävarjelun liioittelusta. Lisäksi järjestyksenvalvojalla on vireillä oleva pahoinpitelysyyte.

Järjestyksenvalvoja väisteli kysymystä tunnistekuvista kuulusteluissa.

Laiton henkilörekisteri

Tapahtuman jälkeen Markkinen teki tietopyynnön Avarn Security Oy:lle. Yhtiö vastasi hänelle, ettei sillä ole hallussaan mitään Markkisesta kerättyjä henkilötietoja. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, GDPR:n, mukaan henkilötietoja käsittelevän rekisterinpitäjän on luovutettava jäljennös henkilölle, joka niitä pyytää.

Järjestyksenvalvojan Markkisesta kuvaama haalarikameravideo muodostaa itsessään henkilötiedon, johon pätee EU:n tietosuoja-asetus. Kameravalvonnan harjoittaja on rekisterinpitäjä, joka vastaa toimintansa laillisuudesta.

Avarn Security Oy:n tietosuojavastaavan, Petteri Korsowin, mukaan haalarikameroiden käyttö on kielletty yhtiön toimintaohjeissa. Hänen mukaansa kamerat eivät ole yhtiön omaisuutta, eivätkä tallenteet päädy yhtiön järjestelmään. Kysymykseen ”tunnistekuvista” hän antaa saman vastauksen.

Myös Helsingin Sanomat on uutisoinut järjestyksenvalvojien käyttämistä haalarikameroista. Lehden mukaan tilanteita on kuvattu myös kännykkäkameroilla. Helsingin Sanomien tietojen mukaan haalarikamerat ovat järjestyksenvalvojien itse hankkimia. Vaikka yrityksen virallinen ohjeistus kieltää niiden käytön, kieltoa ei valvota.

Voiman vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa useat graffitimaalarit kertoivat tulleensa valokuvatuksi kiinnioton yhteydessä Avarn Security Oy:n järjestyksenvalvojien toimesta. Haastateltavat kertoivat kiinniotettujen valokuvauksen olevan yleistä tietoa graffitipiireissä ja epäilivät yritystä laittoman henkilörekisterin ylläpitämisestä.

Voima on seurannut aihetta koko olemassaolonsa ajan. Jos sinulla on tuoreita kokemuksia aiheesta, voit kertoa niistä jutun kirjoittaneelle toimittajalle: julius.halme@voima.fi. Kaikki kertomukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.

LUE MYÖS: “Tää on sellainen paikka, ettei täällä ole kameroita” – Graffitimaalarit syyttävät vartiointifirmaa ylilyönneistä (Voima 9.11.2021)