Poliittisessa keskustelussa toistuu usein ajatus, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi. Onnellisuutta Aalto-yliopistossa tutkiva filosofi Frank Martela on toista mieltä.
”Suomen kaltaisissa maissa bruttokansantuotteen kasvattaminen on aika huono keino hyvinvoinnin lisäämiseen.”
Martelan mukaan onnellisuus on käytännössä vain toinen nimitys hyvinvoinnille. Tutkimuksissa on havaittu, että köyhemmissä maissa ihmisten kokema onnellisuus kasvaa käsi kädessä BKT:n kanssa. BKT:n saavutettua tietyn tason yhteys kuitenkin heikkenee. Rikkaissa maissa BKT:n kasvu ei enää juurikaan lisää ihmisten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä.
Sama pätee hänen mukaansa myös yksilötasolla. Alimmissa tuloluokissa tulojen kasvun ja onnellisuuden välillä on vahva yhteys. Mitä varakkaampia ihmisiä tarkastellaan, sitä heikommaksi yhteys muuttuu.
Perustarpeiden tyydyttäminen lisää onnellisuutta. Hyvinvointi lisääntyy merkittävästi, kun nälkää näkevä saa tarpeeksi ruokaa tai koditon itselleen asunnon. Kun perustarpeet on täytetty, elämää ei kuitenkaan ole enää yhtä helppo parantaa rahalla.
Ihminen vertailee itseään muihin. Hän arvioi omaa hyvinvointiaan suhteessa ympärillä oleviin. Kun tulotaso nousee, vertailukohdiksi tulevat uuden tuloluokan edustajat. Silloin uusi elintaso ei enää näytäkään yhtä hienolta kuin ennen nousua.
Martela toteaa, että lopulta tulojen kasvu ei lisännytkään onnellisuutta niin paljon kuin oli kenties etukäteen kuvitellut.
Yhteiskunnan päämääräksi hyvinvointi
Martela katsoo, että yhteiskunnalla voi olla erilaisia päämääriä, mutta yksi keskeinen päämäärä on pitää huolta siitä, että ihmiset voivat hyvin ja ovat onnellisia.
Onnellisuutta piti tärkeänä myös taloustieteen isänä tunnettu, 1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi Adam Smith. Kirjassaan Moraalituntojen teoria hän kirjoitti, että valtiomuotojen ainoa tarkoitus oli edistää niissä asuvien onnellisuutta.
Martelasta merkityksellistä ei ole talouden kehitys vaan hyvinvoinnin lisääminen. Hän erottelee toisistaan hyvän ja huonon talouskasvun. Joskus taloudellinen toiminta kasvattaa hyvinvointia, joskus ei. Toisinaan se voi myös vähentää hyvinvointia.
”Kyse on siitä, miten saadaan tuotettua mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle niin, että se kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.”
Ilmasto, talous ja hyvinvointi
Talouskasvu ja ilmastotoimet asetetaan usein vastakkain. Martelan mielestä ilmastotoimia ei tulisi tarkastella talouden vaan hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulisi tehdä ilmastotoimia, jotka eivät haittaa hyvinvointia. Talouden kokoa voi olla mahdollista supistaa vähentämällä sellaista kulutusta ja taloudellista toimintaa, jotka eivät lisää hyvinvointia.
”Iso osa kulutuksesta on sellaisten ihmisten kulutusta, joilla on valtava hiilijalanjälki mutta joiden hyvinvointi on jo valmiiksi korkealla tasolla. Se on hyvinvoinnin kannalta tyhjäkäyntiä. Jos samat resurssit käytettäisiin niiden ihmisten elämän parantamiseen, joilla menee selvästi huonommin, niin keskimääräistä hyvinvointia saataisiin nostettua huomattavasti enemmän.”
Tämä liittyy Martelan mukaan oikeudenmukaiseen siirtymään. Kaikkien ihmisten hyvinvointi tulisi huomioida ilmastotoimia tehtäessä.
Hyvinvoinnin mittarit ohjaamaan päätöksiä
Jotta voitaisiin tunnistaa, milloin taloudellinen toiminta luo hyvinvointia, on hyvinvointia mitattava. Yksi tapa ovat kyselytutkimukset, joissa selvitetään ihmisten omaa kokemusta. Esimerkiksi elämäntyytyväisyyttä mitataan kysymällä, kuinka tyytyväinen vastaaja on omaan elämäänsä asteikolla 1–10, jos 10 on paras kuviteltavissa oleva elämä. Myös viime aikoina koetuista positiivisista ja negatiivisista tunteista kysyminen on tavallista.
Martela pitää tällaista subjektiivista hyvinvointia keskeisenä mittarina. Sen rinnalle tarvitaan muita mittareita, sillä ihminen ei aina kykene arvioimaan omaa hyvinvointiaan. Toisaalta subjektiivinen mittari myös paljastaa asioita, joita esimerkiksi talouteen liittyvät ulkoiset mittarit eivät tavoita.Esimerkiksi Ruotsi, Islanti, Ranska, Italia ja Uusi-Seelanti ovat pyrkineet kehittämään hyvinvointimittareita, joita seurataan valtion tasolla. Niissä kokonaishyvinvointia tarkastellaan erilaisilla talouteen, ympäristöön ja inhimillisiin tekijöihin liittyvillä indikaattoreilla. Elämäntyytyväisyys on usein yksi näistä.
Martelan mielestä sellaista pitäisi pyrkiä rakentamaan Suomessakin. Tähän suuntaan onkin otettu askelia. Yksi Marinin hallituksen ohjelman tavoitteista on hyvinvointitalouden edistäminen. Tähän sisältyy hyvinvointia kuvaavien mittarien käyttö päätöksenteon tukena perinteisten talousmittarien rinnalla. Viime vuonna valmistuikin valtioneuvoston teettämä selvitys hyvinvoinnin mittareista ja hyvinvointilähtöisistä politiikkamalleista.
Hyvinvointi ja demokratian kriisi
Hyvinvointi liittyy myös demokratian kriisiin ja populismin nousuun.
Martelan mukaan talouden kehityksen on jo pidempään tiedetty ennustavan äänestyskäyttäytymistä. Hyvässä taloustilanteessa ihmiset ovat taipuvaisempia äänestämään vallassa olevia puolueita ja huonossa taloustilanteessa oppositiopuolueita.
Hän kertoo, että viimeisen 5–10 vuoden aikana on julkaistu useampia tutkimuksia, jotka osoittavat, että myös tyytyväisyys elämään näkyy vaalituloksissa. Yhdysvalloissa Donald Trumpia äänestettiin todennäköisemmin alueilla, joilla ihmiset kokivat hyvinvointinsa olevan laskussa.
Sosiaalinen media vääristää kuvaa, jonka päättäjät saavat ihmisten näkemyksistä ja eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Siellä näkyvät äänekkäät ihmiset, joilla on voimakkaita mielipiteitä. Kansallisesti edustavat hyvinvointitutkimukset auttaisivat näkemään todellisen tilanteen melun takana.
Hyvinvoinnin systemaattinen kansallinen mittaaminen olisikin Martelan mielestä tärkeää. Sen avulla voisi arvioida poliittisten päätösten hyvinvointivaikutuksia. Poliitikkoja luulisi kiinnostavan ainakin se, että mittari ennustaisi äänestyskäyttäytymistä.
Korjaus 16.3.2023: Nettiotsikkoa tarkennettu: kehitys-sana korvattu kasvulla.
Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 14.3.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 26.3.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.