Kun lapsi tehdään niin, että biologiset vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään, puhutaan kumppanuusvanhemmuudesta. Tällöin lapsella on useimmiten alusta asti kaksi kotia ja monesti myös yli kaksi vanhempaa. Tyypillisesti näin ovat lapsia hankkineet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, mutta nykyisin yli puolet kumppanuusvanhemmuudesta kiinnostuneista eivät kuulu näihin vähemmistöihin. Eniten kumppanuusvanhemmuus kiinnostaa yli 30-vuotiaita. Moni on alkanut pohtia kumppanuusvanhemmuutta vasta kriisin kautta, kun ydinperhehaaveet eivät ole toteutuneet.
“Kumppanuusvanhemmuus sopii sellaisille ihmisille, joilla on hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ja jotka tulevat helposti toimeen toisten kanssa. Myös kärsivällisyys on tärkeää, sillä tulevaan vanhemmuuskumppaniin kannattaa tutustua huolella, vaikka tuntuisikin että lapsen hankinnalla on kiire”, Sateenkaariperheet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen kertoo.
Vanhemmuuskumppania voi etsiä esimerkiksi Kumppanuusvanhemmaksi.fi-sivuston kautta. Sivustolta löytyy myös tietoa vanhemmuuteen liittyvästä lainsäädännöstä sekä hyvän vanhemmuuskumppanuussuhteen luomisesta keskustelujen, tunnetyön ja erilaisten sopimusten kautta. “Vanhempien keskinäinen suhde on kumppanuusvanhemmuudessakin lapsen koti, riippumatta siitä, miten vanhemmuus jaetaan. Keskeistä on arvostus toisia kohtaan ja halu yhteistyöhön”, Niittynen jatkaa.
Vuoteen 2024 kestävässä hankkeessa järjestetään koulutusta kumppanuusvanhemmille, sitä pohtiville sekä perhetyön ammattilaisille. Tavoitteena on, että kumppanuusvanhemmuus tunnetaan perhemallina muiden joukossa ja että siihen saa tulevaisuudessa tukea monilta eri tahoilta.
