Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.
Voima-talous ilmestyi Voiman 2/2023 välissä ja Issuussa.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Euroopassa on nousemassa kapitalismia haastavan talousajattelun aalto. Kestävän talouden asiantuntijat ja aktivistit puhuvat esimerkiksi hyvinvointitaloudesta, kohtuutaloudesta, osallisuustaloudesta ja donitsitaloudesta. Yhteistä näille on kritiikki kapitalistista markkinataloutta kohtaan sekä pyrkimys ohjata taloutta kestävämpiin raameihin.
Äärimmäisen köyhyyden vähenemistä pidetään usein kapitalismin ansiona, vaikka se selittyy pitkälti Kiinan teollistumisella. Kapitalismi on tuottanut paljon vaurautta, mutta sen tuottamasta talouden kasvusta ovat hyötyneet eniten maailman rikkaat. Samaan aikaan osa maailman väestöstä kärsii yhä ravinnon, puhtaan juomaveden, terveyspalveluiden ja muiden elämän perusedellytysten puutteesta.
Talouden ja elintason kasvu on perustunut halpaan fossiiliseen energiaan, mikä näkyy ilmaston lämpenemisenä ja sään ääri-ilmiöinä ympäri maailmaa. Tuotannon kasvu on tuottanut koko maailman väestöä uhkaavia ympäristökriisejä.
Perinteinen taloustiede käsittelee tällaisia ympäristöongelmia vähättelevästi talouden “ulkoisvaikutuksina”, vaikka toimivat ekosysteemit, turvalliset sääolosuhteet ja luonnonvarojen riittävyys ovat edellytys vakaalle taloudelliselle toiminnalle.
Donitsi talouden mittarina
Jatkuvan talouskasvun tavoittelun myötä ihmiskunta uhkaa viedä tulevilta sukupolvilta elinmahdollisuudet ja ajaa itsensä syveneviin kriiseihin. Brittiläinen taloustieteilijä Kate Raworth ehdottaa ratkaisuksi, että kansakuntien talouden menestystä mitattaisiin bruttokansantuotteen kasvun sijaan donitsin avulla.
Donitsi koostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä, joista ulkokehä kuvaa talouden ekologista kattoa ja sisäkehä sen sosiaalista perustaa. Ulkokehä koostuu tutkijoiden tunnistamasta yhdeksästä planetaarisesta rajasta, joita ei tulisi ylittää.
Planetaariset rajat voidaan laskea eri alueille väestömäärän mukaan sillä periaatteella, että kaikilla maailman ihmisillä on oikeus yhtäläiseen osuuteen luonnonvarojen kulutuksen kestävästä tasosta. Rajojen ylittyminen tarkoittaa maapallon kantokyvyn ylittymistä ja päätymistä vaaravyöhykkeelle. Donitsin sisäkehä pohjautuu YK:n kestävän kehityksen sosiaalisille tavoitteille.
Pyrkimyksenä on turvata kaikille maailman ihmisille perustarpeet, kuten koulutus, energia, rauha ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaalisen perustan ja ekologisen katon välissä sijaitsee taloudelle turvallinen ja oikeudenmukainen toimintaympäristö.
Pirkanmaan kuntastrategioista ihmiskunnan kohtaloon
Donitsitalouden mallilla voidaan tarkastella niin maailman, maanosan, valtion kuin kunnankin tilannetta. Viime vuonna Jyväskylän yliopistossa julkaistiin suomenkielinen donitsitalouden työkalupakki, jonka avulla kunnat voivat edistää ekologista ja sosiaalista kestävyyttä paikallisesti ja globaalisti.
Donitsitaloutta on pilotoitu Pirkanmaalla, jossa luotiin donitsimallin mukainen analyysi Pirkanmaan kuntien kestävän kehityksen nykytilasta. Selvitys osoitti sen, minkä jo tiesimmekin: Suomen kulutustasolla planeetan rajat ylittyvät reippaasti. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon resurssit.
Selvityksessä arvioitiin myös Pirkanmaan kuntastrategioiden sosiaalisia tavoitteita ja havaittiin, etteivät kunnat tyypillisesti ota kantaa globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
Donitsitalouden malli osoittaa meille, mikä taloudessa oikeasti on tärkeää. Malli on visuaalinen ja intuitiivinen, ja luultavasti vain harva on eri mieltä sen esittämästä tavoitetilasta.
Donitsitalous ei kuitenkaan anna suoria vastauksia talouspolitiikan kysymyksiin. Miten varallisuus voidaan jakaa reilummin? Millaista sääntelyä ja verotusta tarvitaan, jotta kulutus saataisiin kohtuulliselle tasolle? Mitkä ratkaisut vievät työmarkkinoita ja energiapolitiikkaa parhaiten kohti donitsitalouden tavoitetta?
Joka tapauksessa on ihmiskunnan kohtalonkysymys löytää taloudelle sosiaalisesti ja ekologisesti kestävät raamit ekokatastrofien välttämiseksi. Kestävä tulevaisuus saavutetaan vain, jos tarvittava siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti sosiaaliset tarpeet turvaten.
Kirjoittaja on LuK, kestävän kehityksen asiantuntija (freelancer) ja on toiminut Suomen donitsitaloushankkeen projektipäällikkönä.
Donitsitalouden työkalupakki kunnille
Suomen donitsitalousverkosto
