Juttu on osa Teknologia ei pelasta -artikkelien sarjaa, jossa tarkastellaan ihmisen suhdetta teknologiaan ja teknologian suhdetta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Voit lukea sarjan muut osat täältä.
Sulavampaa ja helpompaa arkea. Taloudellista säästöä ja turvallisuuden tunnetta. Tietokoneiden, mobiililaitteiden tai älykellojen avulla ohjailtavien älykotien luvataan muuttavan asumistamme.
Älykodissa pyritään lisäämään asumisen laatua automatisoinnilla, valvonnalla, sähköisten järjestelmien etähallinnalla, energiatehokkuudella ja viihdepalvelujen yhtenäistämisellä. Sensoreilla varustetut kodinkoneet ja älylaitteet yhdistyvät toisiinsa internetin avulla. Yhdessä ne luovat uudenlaista teknologista arkkitehtuuria ja muodostavat omanlaisensa symbioottisen järjestelmän, jossa asukas voi käyttää, valvoa, säätää ja hallita jopa yksittäisiä kodinkoneita ja -laitteita puhelinsovelluksella myös kodin ulkopuolelta.
Automaattisilla, mittaavilla ja etänä kontrolloitavilla kodin järjestelmillä on mahdollista pienentää asuntojen sähkönkulutusta, kun kodin valaistusta ja lämpötilaa on mahdollista säätää pienemmäksi käytön mukaan. Samalla ne voivat mahdollistaa vanhuksille tai kotihoidossa oleville ihmisille asumisen pidemmän aikaa itsenäisesti kotonaan. Liikkeen tunnistavat anturit voivat huomata poikkeuksellisen käytöksen, kuten kaatumisen tai sen, ettei asukas nousekaan sängystä. Valvonta ei aina rajoitu muihin ihmisiin vaan moni hankkii näitä järjestelmiä tarkkaillakseen videoyhteydellä lemmikkejään.
Kaupallinen arkkitehtuuri
Koti on perinteisesti mielletty henkilökohtaiseksi ja yksityiseksi tilaksi. Tämä yksityisyyden tila kuitenkin murtuu teknologiayritysten pureutuessa yhä syvemmälle ihmisten arkeen verkottuneen teknologian myötä. Älykkäiden kodin järjestelmien myötä kodeista muovautuu eräänlaisia puolijulkisia kaupallisen arkkitehtuurin tiloja ja ne kytkeytyvät osaksi digitaalista kapitalismia.
Digitaaliset laitteet tuottavat ja keräävät dataa, kun niitä käytetään. Suuryrityksistä Amazon kerää sitä tällä hetkellä enemmän kuin moni muu toimija. Amazonin virtuaaliavustaja Alexa on tekoäly, jota pidetään yhtenä johtavista älykotien tekoälyjärjestelmistä. Alexa pystyy kontrolloimaan useita eri laitteita ja kodin automaatiojärjestelmiä.
Puheohjattavan Echo-kaiuttimen kautta toimiva Alexa piirtää tarkkaa kuvaa kodin asukkaista. Alexa kerää äänidataa ja osaa erottaa käyttäjien puheet, yskimiset ja muun ääntelyn. Se tietää tarkalleen millaisia viihde- ja uutissisältöjä tilassa kulutetaan ja havaitsee jopa ihmisen läsnäolon ultraäänen avulla. Kodin järjestelmiin kytkeytyneenä Amazon tietää milloin tulet tai lähdet pois kotoa. Laitteiden sensorit keräävät dataa päivittäisistä rutiineista, asunnosta tai vaikkapa jääkaapin sisällöstä.
Tekoälyyn kytkeytyneenä älykodin laitteet kykenevät kommunikoimaan keskenään tehokkaammin ja oppivat ihmisen toiminnasta. Älykoti tietää missä eri yksilöt ovat, ja mitä he tekevät milläkin hetkellä. Todennäköisesti ne pian oppivat yksilöiden haluista ja tavoista: mikä on miellyttävä lämpötila, valaistus tai jopa musiikki. Kerätyllä tiedolla pyritään helpottamaan ihmisten arkea, mutta samalla tietoa hyödynnetään tehokkaammin mainosten kohdentamisessa.
Tällä hetkellä tekoälyn toimintaa määrittävät pitkälti sille annetut tehtävät. Tulevaisuudessa tekoälyn kehittyessä mahdolliseksi yleistekoälyksi sille voisi antaa minkä tahansa älyllisen tehtävän ihmisen tapaan. Sitä ei tarvitsisi käskeä esimerkiksi imuroimaan tai keittämään aamulla kahvia, se osaisi tehdä ne omatoimisesti. OpenAI:n ChatGPT:n vauhdikkaasti kasvavat kyvyt osoittavat monien asiantuntijoiden mukaan, että lähestymme tällaisen yleistekoälyn syntyä. Käyttäjälle voi syntyä kokemus uuden perheenjäsenen liittymisestä talouteen.
Kotiväkivallan uudet digitaaliset muodot
Teknologioiden kohdalla puhutaan kotouttamisesta eli siitä, millä tavalla niitä otetaan osaksi arjen käytäntöjä. Nämä käytännöt saattavat poiketa merkittävästikin niiden alkuperäisistä käyttötarkoituksista ja niitä voi muodostua lukemattomasti erilaisia. Myös älykodin teknologioihin liittyy monia käyttötapoja, jotka eivät ole asukkaiden kannalta aina niin toivottuja.
Älykoteja kaupataan sillä ajatuksella, että ne lisäävät turvallisuuden ja kontrollin tunnetta. Turvallisuuden ja kontrollin lisäämiseksi rakennettu häkki suojaa ulkopuolisilta uhilta mutta samalla se kahlitsee sisäpuolelleen. Pahimmassa tapauksessa älykoti, joka on rakennettu energiankäytön optimointiin ja mukavuuden lisäämiseen, voi muuttua kontrollin ja väkivallan välineeksi.
Älykotien järjestelmät ovat mahdollistaneet sen, että puoliso on saattanut seurata toisen tekemisiä kodin valvontajärjestelmien avulla tai pelotella toista ohjaamalla etänä kodin lämpötilaa, valaistusta tai laitteita. Nämä kodin järjestelmät mahdollistavat uudenlaisia ja ihmisen perusturvallisuutta rikkovia kotiväkivallan muotoja.
Elektronisten järjestelmien myötä syntyy myös liuta kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä. Älykodin digitaalisia lukkoja on mahdollista tiirikoida tai käynnistää etänä internetiin liitettyjä uuneja. Järjestelmien haavoittuvaisuus voi synnyttää myös häirinnän kulttuuria, jossa hakkerit ottavat käyttöön esimerkiksi itkuhälyttimiä ja lähettävät niiden kautta pelottavia ääniä.
Älykodeissa on paljolti kyse vallasta ja siitä, kuka päättää mitä kotiin tuodaan. Vaikka uudet järjestelmät saattavat näyttää käteviltä, mielikuvituksemme ei välttämättä riitä kuvittelemaan mitä kaikkea niiden piirissä voi tapahtua ja miten ne kotoutetaan osaksi arkeamme.
