Työllisyysrahasto julkaisi kesäkuussa Aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -tutkimuksen tulokset. Maalis- ja huhtikuun 2023 aikana toteutetulla kyselyllä aikuiskoulutustuen vaikutuksia tutkittiin ensimmäistä kertaa tuen saajien näkökulmasta.
Tutkimuksesta käy ilmi, että moni uudelleenkouluttautuva kokee työelämän liian raskaaksi. Lähes 60 prosenttia Työllisyysrahaston teettämään kyselyyn vastanneista kertoi, että pääsyynä tuen hakemiselle ovat olleet työkykyyn liittyvät ongelmat, kuten hakijan nykyisen työtehtävän liika kuormittavuus. Moni tahtoo aikuiskoulutustuen turvin opiskella vähemmän kuormittavalle alalle.
”Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kun asiakas hakee tätä etuutta, hänellä on selvä suunnitelma siitä, mitä ongelmaa hän tulee opiskelulla ratkomaan”, kertoo Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari.
Tutkimuksen perusteella työssäkäyvät pyrkivät uudelleenkouluttautumisen avulla ratkomaan aktiivisesti ja vastuullisesti urapolkuunsa liittyviä ongelmia, kuten kiertämään oman työkykynsä rajoitteita ja laajentamaan osaamistaan, jotta he voisivat olla mukana työelämässä aina eläkeikään saakka.
Uralla eteenpäin
Yli puolet aikuiskoulutustuen saajista on 30–39-vuotiaita. Alaa vaihdetaan tai lisäkoulutusta haetaan tyypillisesti uran alku- tai keskivaiheessa. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada lyhyttäkin koulutuskokonaisuutta tai täydennyskoulutusta varten, mutta silti yli 80 prosenttia tuen saajista suorittaa kokonaista tutkintoa.
”Olemme Työllisyysrahastossa tulkinneet sitä niin, että osa ihmisistä ikään kuin ajautuu työhönsä. Kun hän on tehnyt työtään hetken, hän toteaa, ettei työ olekaan täysin hänen juttunsa vaan jokin toinen ala kiinnostaa enemmän. Siinä kohtaa hän sitten tulee tämän etuuden piiriin toteuttaakseen urasuunnitelmansa. Etuutta ei siis haeta siksi, että saataisiin breikki työelämästä, vaan asiakkaat haluavat etuuden turvin toteuttaa urasuunnitelmiaan”, kommentoi Saari.
Moni tarvitsee lisäkoulutusta myös edetäkseen alallaan. Suurin osa tuen saajista on jo valmiiksi korkeakoulutettuja. ”Tuen saajia on paljon esimerkiksi sotealalla. Osalla heistä on alempi korkeakoulututkinto, mutta työelämän näkökulmasta he tarvitsevat myös ylemmän tutkinnon”, Saari kertoo.
Toimivaa rahoitusmallia ollaan lakkauttamassa
Aikuiskoulutustuki on etuus, jota voivat hakea sekä palkansaajat että yrittäjät. Tukea on mahdollista saada kerran työuran aikana ja enintään 15 kuukauden ajalta. Palkansaajille tuki on ansiosidonnainen ja se rahoitetaan työntekijöiltä kuukausittain kerättävistä työttömyysvakuutusmaksuista. Yrittäjät, joita oli viime vuonna alle kolme prosenttia kaikista tuen saajista, saavat vakisuuruista, valtiorahoitteista yrittäjäntukea.
Hallitus on esittänyt aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Saari toteaa, että lakkauttamisen vaikutuksia olisi syytä tarkastella uudelleen. ”Asiaa pitäisi ja kannattaisi arvioida pitkällä tähtäimellä: mitä seuraa siitä, jos tällaista etuutta, jonka avulla työkykyyn, jaksamiseen ja joustavaan alan vaihtoon liittyviä asioita saadaan ratkottua, ei ole.”
Saari kertoo, että esityksen julkaisemisen jälkeen aikuiskoulutustukihakemusten määrä on kasvanut. ”Hakemuksia tulee enemmän etenkin sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat ehkä jo aiemmin harkinneet opiskelemista.”
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen edellyttää sitä, että eduskunta hyväksyy lakimuutoksen. Vielä ei tiedetä, edeltäisikö tuen lakkauttamista mahdollisesti siirtymäaika.
