Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.

Asiantuntija: Perustulolla voitaisiin torjua itsemurhia

Joka viides suomalainen on harkinnut itsemurhaa. Nuorista jopa joka kolmannes. Asiantuntijan mukaan perustulo ja sosiaaliset kontaktit olisivat keskeisessä asemassa itsemurhien vähentämisessä.

 

Mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas 1834-vuotias on vakavasti harkinnut itsemurhaa ja kaikista ikäluokista samaa on harkinnut lähes joka viides. 

Itsemurhien taustalla on monien muiden syiden lisäksi usein myös taloudelliset ongelmat. Mieli ry:n äskettäin julkaisemassa kyselyssä selvisi, että vakavasti itsemurhaa harkinneista 30 prosentilla oli alle 30 000 euron vuositulot. Psykoterapiassa käynti on kallista, joten siihen ei vähätuloisella välttämättä varaa. Yksi psykoterapia käynti maksaa jopa 100 euroa, josta Kela korvaa hieman yli puolet. Normaali psykoterapeuttiseen hoitosuhteeseen kuuluu viikkokäyntejä kerrasta-kahteen. 

Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikön Marena Kukkosen mukaan keskeinen työkalu ennaltaehkäisyssä olisikin perustulon käyttöönotto. Mielenterveysongelmista kuormittuneen henkistä ahdistusta ja kipua lisää ainainen huolehtiminen perusasioista, kuten pelko toimeentulosta tai ruoan saannista. 

“Asiat ovat jo muutenkin solmussa. Sen takia olisi hyvä, luoda matalankynnyksen avun haku paikkoja”, Kukkonen toteaa.

Itsemurhaa harkitsevan arkea leimaa kyselyn mukaan avun saannin vaikeuden kokemukset. Apua ei myöskään osata oikein hakea. Kyselyyn vastanneista ja itsemurhaa harkinneista 44 prosenttia ei ollut hakenut apua, vaan jäänyt sen sijaa tilanteensa kanssa  yksin. 

“Moni yrittää itsemurhaa kotonaan, esimerkiksi ottamalla lääkkeitä. Sitten hän nukkuu päivän tai kaksi, eikä koskaan kerro asiasta kenellekään”, Kukkonen avaa. 

Monet asenteet ovat muuttuneet aikaisemmista vuosista, mutta henkensä riistämistä harkinnut saatta edelleen kokea häpeää aikomuksistaan. Pelkona on leimatuksi joutuminen. Yleisiä asenteita leimaa edelleen myös se, että itsemurhakandidaattia pidetään huomiohakuisen ihmisen tekona. 

Kyselyn mukaan seitsemän prosenttia koki jääneensä lopulta vaille apua vaikka oli sitä itse aktiivisesti hakenut. Avun hakeminen koettiin vaikeaksi myös siksi, että vaiva ei ole fyysinen.

Mieli ry:n äskettäin julkaisemassa kyselyssä selvisi, että vakavasti itsemurhaa harkinneista 30 prosentilla oli alle 30 000 euron vuositulot.

Yksinäisyys on keskeinen tekijä joka korostuu nyt julkaistussa kyselyssä. Viiden vuoden takaisessa opiskelijabarometrissa selviää, että noin puolet korkeakouluopiskelijoista olivat yksinäisiä ja kaipasivat ihmisiä ympärilleen. Noin 15 prosenttia koki puutetta läheisistä ihmisistä tai hylätyksi tulemisen tunnetta. Nyt näyttäisi siltä, että ihmiset nimeävät luotettuja ystäviä jopa entistä vähemmän. 

Lisääntynyt yksinäisyys korostaa mielenterveyspalvelujen tarpeellisuutta. Sosiaalisen tuen puute ajaa ihmisiä kääntymään ammattilaisten puoleen. Yksinäisyyden lisäksi muita tekijöitä mielenterveydellisiin ongelmiin ovat muun muassa tulevaisuuden näkymien epävarmuus, niukka toimeentulo ja alkoholin liiallinen käyttö.

Keskeinen ongelma on mielenterveyspuolella maassamme on hoitoon pääsyn vaikeus. Kyselyyn vastaajat toivoivatkin vähemmän lääkkeitä ja enemmän nopeaa mahdollisuutta puhua ammattiauttajan kanssa. Hoitoon pääsemisen vaikeus on poikinut kansalaisalaoitteen  terapiatakuusta. Aloite on kerännyt jo tarvittavan määrän nimiä ja etenee parhaillaan eduskuntaan. Nyt ensimmäistä kohtaamista hoitohenkilökunnan kanssa voi joutua odottamaan helposti jopa puoli vuotta. 

Myös itsemurhan tehneiden ihmisten läheiset vaativat terveydenhuollon huomiota. Usein läheisillä on vaara joutua myös itse riskiryhmään. 

“Tärkeää olisi, että läheiset saisivat apua. Siihen liittyy paljon syyllisyyden tunteita ja vihaa. Niistä pitää päästä puhumaan”, Kukkonen kertoo. Hän muistuttaa, että myös läheisille löytyy erilaisia tukiryhmiä.

Tutkimuksen yhteydessä on aloitettu myös Mitä kuuluu? -kampanja, jolla Mieli ry kehottaa ihmisiä pitämään huolta toisistaan. Oikealla hetkellä soitettu puhelu itsemurhan harkitsijalle voi katkaista itsetuhoiset ajatukset. Masentunut ihminen kannattaa myös kutsua mukaan sosiaalisiin tapahtumiin ja esimerkiksi liikuntaharrastuksiin. Avun pyytäminen ei ole helppoa, joten sen tarjoaminen on entistä tärkeämpää. Epäilysten herätessä pitää vain kysyä rohkeasti. Itsemurhaa hautovan kipeiden tunteiden kyseenalaistaminen ei ole kampanjan opaslehtisen mukaan oikea tapa kohdata autettava.  

 

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: 09 2525 0111

Vuorokauden ympäri auki oleva chat: www.sekasin247.fi

Itsemurhan tehneiden läheisille vertaistukiryhmiä: Mieli ry ja Surunauha ry

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä