Lukuaika: 2 minuuttia

”Voin tarjota konkreettisia vinkkejä” – Kokemusasiantuntijan tarina auttaa muita

Sosiaali- ja terveyspalveluita pitää kehittää asiakaslähtöisemmiksi, yksi sote-uudistuksen tavoitteista kuuluu. Asiakkailta siis kysytään, millaista sotepalvelua he haluavat – sen sijaan, että sitä järjestettäisiin hallinnon näkökulmasta. Palveluiden kehittämisessä on yhä useammin mukana kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista tietoa jostakin sairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Jesse Boström on yksi heistä.

”Voin tarjota konkreettisia vinkkejä, miten pääsin irti rikoksista ja päihteistä”, Nuorisoasuntoliiton hanketyöntekijänä nykyisin työskentelevä Boström sanoo.

Hän on istunut vankilassa monta kertaa ja sekakäyttänyt päihteitä koko nuoruutensa. Lopulta hän onnistui elämänmuutoksessa, raitistui ja kouluttautui lähihoitajaksi. Parhaillaan hän työskentelee nuorisojärjestössä, jossa hänen asiakkainaan on syrjäytyneitä nuoria, joilla on vankilataustaa, asunnottomuutta ja päihderiippuvuuksia.

”Kokemusasiantuntija tuntee päihteidenkäytön ja rikollisen maailman vääristyneet ajattelutavat. Niiden logiikka poikkeaa siviiliyhteiskunnan säännöistä.”

Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaistu päihde- ja riippuvuusstrategia linjaa, että kokemustietoa pitää hyödyntää entistä laajemmin, kun palveluita kehitetään. Tämä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta. Jo nykyisin kokemusasiantuntijoilla on merkittävä rooli varsinkin mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toiminnassa, A-klinikkasäätiön kysely vuodelta 2020 kertoo. 

Boströmin mukaan niin sanottu työparimalli on hyväksi havaittu keino. Siinä sosiaalialan ammattilainen ja kokemusasiantuntija muodostavat työparin, joka tukee asiakasta elämänmuutoksessa. 

Boströmin puheilla käy etenkin nuoria miehiä.

”Kadulla asuneilla naisilla voi olla arkoja ongelmia, joita on helpompi purkaa naistyöntekijän kanssa. Samalla lailla poikien ja miesten on helpompi puhua miespuolisten hoitajien kanssa.” 

”Kadulla asuneilla naisilla voi olla arkoja ongelmia, joita on helpompi purkaa naistyöntekijän kanssa. Samalla lailla poikien ja miesten on helpompi puhua miespuolisten hoitajien kanssa.” 

mainos

Monilla hänen asiakkaillaan on neurokirjoon liittyviä ongelmia, esimerkiksi ADHD, jota he lääkitsevät päihteillä. Ongelmat alkavat varhain, jos koulunkäynti suju eivätkä pojat kiinnity yhteiskuntaan. Myös ylisukupolvisuus, eli ongelmien jatkuminen sukupolvesta toiseen, on paheneva ongelma. 

Voiman kannessa Shawn Huff pitelee koripalloa.
Voima 5-6/2022 on mies-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€.

”Olen nähnyt miten, omien vanhojen kavereideni lapset painivat nykyisin päihdeongelman kanssa”, hän analysoi. 

Myös pandemia vaikeutti nuorten miesten tilannetta. Kuntouttava työtoiminta ja päiväkeskukset suljettiin ja moni jäi toimettomana kotiin.

”Jos ei ole mitään työkokemusta eikä mitään sisältöä arjessa, on riskinä, että ongelmat pahenevat.”

Boström kannattaa etsivää nuorisotyötä ja kaupunkien järjestämää työllistämistoimintaa, työkokeiluja ja vastaavia mahdollisuuksia nuorille.

Boström on naisvaltaisella sotealalla edelleen harvinainen näky, joskin mieshoitajia näkee vuosi vuodelta enemmän. Hän sanoo, että miehet tuovat hoitotyöhön erilaista näkökulmaa. Myös heidän fyysinen auktoriteettinsa rauhoittaa poikia.

”Kannustan miehiä ehdottomasti hakeutumaan alalle.”