Mielenosoituksia rauhan puolesta, uusia järjestöjä pakolaisten auttamiseen. Aktivismia rauhan puolesta tehdään enemmän kuin vähään aikaan. 

“Aiempiin kriiseihin verrattuna uutta on, että yritykset ja urheilijat ovat ottaneet kantaa rauhan puolesta”, vertaa rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteerinä juuri aloittanut Jarmo Pykälä. 

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoo, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut järjestötyön painopisteitä:

“Muistutamme ihmisiä siitä, mitä ydinaseet ovat ja miksi niitä pitää vastustaa. Yritämme myös löytää keinoja auttaa sodan vastustajia Venäjällä. Humanitaarista apua pakolaisille toimittavat parhaiten kansainväliset humanitaariset järjestöt, neuvomme ihmisiä tukemaan niitä. Pidämme yllä tietoisuutta myös muista maailman kriiseistä”, Lodenius tiivistää. 

Rauhanliitto on rauhanjärjestöjen keskusjärjestö. Se vastustaa sotilaallista liittoutumista ja asevarustelun lisäämistä ja pyrkii vaikuttamaan hallituksen tilaamaan uuteen turvallisuuspoliittiseen selontekoon. 

“Muistutamme ihmisiä siitä, mitä ydinaseet ovat ja miksi niitä pitää vastustaa. Yritämme myös löytää keinoja auttaa sodan vastustajia Venäjällä.”

Keskustelu on rauhantyön ytimessä

Julkinen ja lähipiirin kanssakin käytävä keskustelu on tärkeä osa rauhantyötä. Suomessa ollaan poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että sodan ainoa syyllinen on Venäjä, joka kansainvälisiä sopimuksia rikkoen hyökkäsi Ukrainaan. Mielipiteet jakautuvat esimerkiksi Suomen Natoon liittymisestä ja Venäjän eristämisestä. 

“Suomettumisen varjo näkyy, kun rauhanliikettä kritisoidaan venäjämieliseksi. Sosiaalisessa mediassa taas osa hakee vastakkainasettelua, ei haluta kuulla järjen ääntä. Mutta ydinasevallan kanssa ei voi käydä mitään lopullista ottelua”, Lodenius toteaa. 

Rauha voi tarkoittaa muutakin kuin sotilaallisen uhan poissaoloa. Sadankomitealle rauha on silloin, kun kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi ja oikeudenmukaisuus toteutuu. Järjestö kerää nettisivuilleen kysymyksiä ja vastauksia ajankohtaisista kysymyksistä ja tarjoaa näkemyksiä lähestyä asioita eri kanteilta. Jarmo Pykälän mukaan on tärkeää, että erilaisia näkemyksiä pääsee esiin. 

“On tärkeää, että niidenkin äänet tulevat kuulluiksi, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta”, Pykälä pohtii. 

Pykälä suosittelee keskusteluihin Erätauko-säätiön rakentavan keskustelun periaatteita: 

“Hyvä keskustelu lähtee siitä, että kaikki mielipiteet ovat arvokkaita eikä väheksytä toisia osapuolia. Kaikkia kuunnellaan keskeyttämättä ja etsitään yhteistä pohjaa, jonka päälle dialogia voi rakentaa.” 

Hän toivoo avoimuutta turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. “Pitäisi tuoda enemmän julkisuuteen lähtökohtia ja perusteluja, joiden mukaan ratkaisuja tehdään.” 

Resursseja on, jos on tahtoa

Rauhanjärjestöihin liittyy nyt paljon uusia jäseniä. “Aiempien kriisien perusteella tuki on lyhytaikaista, aktiiviksi jää harva”, Lodenius tietää. 

Järjestöjen aktiivit ovat usein keski-ikäisiä. Rauhanjärjestöt tarjoavat nuorille esimerkiksi koulutuksia, mutta nuoria on yhtä vähemmän mukana perinteisessä järjestötoiminnassa. Heillä on eri tavat vaikuttaa. 

Rahoitus huolestuttaa järjestöjä. Valtiolta saadut avustukset vähenevät ja projektirahoituksella pitää pyörittää myös jatkuvaa toimintaa. Lodenius ennustaa synkkiä aikoja, mutta vain joksikin aikaa.

“Kun rahaa käytetään entistä enemmän asevarusteluun ja pakotteet kurjistavat koko maailmantaloutta, myös rauhanliikkeen toimintaedellytykset huononevat. Mutta maailmassa asiat toimivat sykleissä. Ehkä ilmastoliike ja rauhanliike löytävät toisensa ja vaativat painokkaasti muutosta. Käynnissä oleva kriisi on osoittanut, että kun on poliittista tahtoa, resurssejakin löytyy.”