Lukuaika: 4 minuuttia

Novaja Gazeta: Uutisia ilman ääntä

Venäjän iltauutiset 14.3.2022. Marina Osvjannikovaa näkyy vain vähän kyltin takaa.

Voima julkaisee Venäjän Novaja Gazetan juttuja yhteistyössä Novaja Gazetan ja Suomen Le Monde diplomatiquen kanssa. Osa artikkeleista on lyhennetty.

Löydät kaikki verkkoartikkelit täältä.

Venäjän valtiollisen ykköskanavan toimittajasta Marina Ovsjannikovasta tuli maailmankuulu, kun hän 14. maaliskuuta 2022 ryntäsi Vremja-iltauutisten aikana suoraan lähetykseen mielenosoituskylttinsä kanssa. [Voiman huomio: Ovsjannikova varoitti kyltissään uskomasta uutisten propagandaan ja valheisiin.]

Tässä Novaja Gazetan toimittajan Ilja Azarin haastattelussa Ovsjannikova kertoo, ettei hän aio lähteä pois Venäjältä, vaikka häntä uhkaisi rikostuomio. Ovsjannikova on saanut teostaan 30 tuhannen ruplan [eli 280 euron] sakot. On mahdollista, että lisää rangaistuksia on tulossa.

[Voiman huomio: Jutussa ”…” tarkoittaa ”sota”-sanaa. Venäjän uuden lain mukaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ei saa kutsua ”sodaksi”. Lain rikkomisesta seuraa 15 vuoden vankeustuomio.]

Pidättekö itseänne sankarina?

”En, minulla ei ole ollenkaan sankarillinen olo. Tottakai ymmärrän, että tekoni oli rohkea, mutta ennen kaikkea tunnen oloni tällä hetkellä todella väsyneeksi. 

Kuten poikani sanoi, olen ’ihminen, joka pilasi perheemme elämän’. Vastasin hänelle, että joskus on ryhdyttävä järjettömiin tekoihin, jos haluaa tehdä elämästä parempaa.”

Mikä sai teidät ryhtymään mielenilmaukseen? Suunnittelitteko sitä pitkään, vai oliko se spontaani teko?

”Tyytymättömyys vallitsevaan tilanteeseen oli herännyt minussa jo aikaa sitten, mutta kun tämä (…) alkoi. 

Se (…) aiheutti minussa niin voimakkaan tunnereaktion ja järkytyksen, etten kyennyt syömään, juomaan tai nukkumaan moneen päivään. Olin lomalla sillä viikolla, kun (…) alkoi. Kun palasin töihin ykköskanavalle, ilmapiiri siellä oli sietämätön: propagandaa sisältävät uutislähetykset pyörivät siellä non-stoppina, ja samaan aikaan kaikki informaatio, jota luin länsimaista uutistoimistoista, kertoi täysin erilaisesta tilanteesta. Minä työskentelen, tai siis työskentelin, ykköskanavalla kansainvälisten uutisten editorina.
Ykköskanava ei tietenkään näyttänyt länsimaisia uutisia, mutta minä olin seurannut niitä koko viikon. Kun työviikko loppui, tajusin etten enää koskaan palaisi tälle työpaikalle. Halusin irtisanoutua. Siinä vaiheessa minun mieli lähteä kadulle ja osallistua mielenosoituksiin, mutta näin, kuinka kadulla mieltään osoittavat otettiin kiinni ja vietiin poliisilaitokselle. Silloin sain idean, että voisin järjestää tehokkaamman mielenilmauksen.”

Eikö teitä pelottanut näyttää television suorassa lähetyksessä kylttiä ja nauhoittaa videovetoomus, joiden sisältö on tämän päivän näkökulmasta aika rohkeaa?

”Pelotti. Ja pelottaa yhä, mutta sillä hetkellä olin todella emotionaalisessa tilassa. 

Ero sen välillä, mitä todellisuudessa tapahtuu ja mitä ykköskanavan uutisissa näytetään, oli niin suuri, että koin äärimmäistä tarvetta pysäyttää tämä (…).

En ollut loppuun asti tajunnut kaikkia tästä tempauksesta koituvia seurauksia. Mutta jos en olisi tehnyt sitä maanantaina, luultavasti olisin heti tiistaina jättänyt irtisanoutumisilmoituksen.”

Ettekö olleet tietoinen uudesta laista, jonka mukaan armeijaa koskevien valeuutisten levittämisestä voi saada vankeustuomion? Vai ajattelitteko, ettei se koske teitä?

Kyllä minä tiesin, että se koskee minua, jos tekoni saa paljon huomiota mediassa, kuten se lopulta sai. Mutta olin lähes varma, että en onnistu suunnitelmassani. Joko jalkani alkavat vapista niin, etten kykene menemään studioon, tai sitten kuvaaja sammuttaa kameran ennen kuin kukaan ehtii näkemään minua.”

Kieltäydyitte [Ranskan presidentin Emmanuel] Macronin tarjoamasta poliittisesta turvapaikasta Ranskassa. Sanoitte, että olette patriootti, ettekä halua lähteä Venäjältä.

”Kyllä, se on totta.”

Eikö mikään voi saada teitä muuttamaan kantaanne?

”Olen todella huolissani lasteni turvallisuudesta. Paras vaihtoehto olisi lähettää heidät pois Venäjältä ja jäädä itse tänne. Valitettavasti se ei ole mitenkään mahdollista, koska heidän isänsä ei ikimaailmassa halua lähteä Venäjältä.”

Venäläistä vastustusta

Miksi kyltissänne oli tekstiä myös englanniksi? Se antoi aihetta syyttää teitä viestin suuntaamisesta erityisesti ulkomaiselle yleisölle.

”Minä halusinkin suunnata sen myös ulkomaiselle yleisölle. Englanninkielisen tekstin tarkoitus oli näyttää, että venäläiset vastustavat (…). Venäjänkielinen teksti oli vetoomus venäläiselle yleisölle, että he lakkaisivat uskomasta propagandaan.”

Mutta tiedättehän, että Venäjän viranomaisilla on tapana käyttää tuollaista lähtökohtaa hyväksi osoittaakseen, että protesti oli länsimaiden maksama. Ja vaikuttaa siltä, että myös kansa on valmis ajattelemaan niin.

Minulta alettiin heti kysyä, minkä maiden tiedustelupalveluiden kanssa työskentelen. Kukaan ei ollut uskoa, että minulla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä minkään maan tiedustelupalveluihin, ja että olen vain ykköskanavan rivityöntekijä. En työskentele [Britannian tiedustelulle] MI6:lle, en FBI:lle enkä [Israelin] Mossadille.”

Pidätyksen jälkeen teidät löydettiin vasta seuraavan päivän iltana oikeudenkäynnin alkaessa. Kuulusteltiinko teitä koko tuon ajan?

”Kyllä, pidätyshetkestä oikeudenkäynnin alkuun asti. Koko yön ja seuraavan päivän.”

Ette vedonneet perustuslain 51. artiklaan, joka takaa oikeuden olla vastaamatta kuulustelijan kysymyksiin?

mainos

”Sanoin kuulustelijalle, että tarvitsen asianajajan ja että 51. artiklan perusteella en aio todistaa itseäni vastaan. Minulle vastattiin monta kertaa, että ’joo, joo, asianajaja on tulossa’. 

Kun kysyin, millainen asianajaja, minulle vastattiin että julkinen asianaja. Sanoin, etten halua julkisen puolen asianajajaa, koska olen varma, että kuka tahansa moskovalaista asianajajista on nyt valmis työskentelemään minun kanssani. Vaadin myös puhelintani.

Minun ei annettu soittaa asianajajalle, ystävilleni tai läheisille. He sanoivat vain, että ’tämä ei ole kuulustelu vaan ystävällismielinen keskustelu. Juodaan vaan kahvia, syödään blinejä ja jutellaan’.”

Vastasitteko kaikkiin heidän kysymyksiinsä?

”Kyllä, koska minulla ei ole mitään salattavaa. Mutta kuulustelun aikana ärsytys sisälläni kasvoi ja vaadin noin 20 kertaa saada paikalle asianajajan.”

Kyllä hävettää

Ovatko kolleganne tyytyväisiä tilanteeseen työpaikallaan?

”Siellä on töissä paljon liberaalisti ajattelevia ihmisiä, tai ainakin sellaisia, joiden näkemykset eroavat täysin maamme johdon näkemyksistä. Luulen, että vakaumuksellisia putinisteja on noin pari–kolme prosenttia työntekijöistä, ei sen enempää. Siellä on töissä fiksuja, kouluttautuneita ihmisiä, jotka matkustelevat paljon ja ymmärtävät kyllä, mitä maassamme tapahtuu.

Voi olla, etteivät he ole ihan yhtä liberaaleja kuin minä, mutta siitä huolimatta moni kollegoistani ottaa televisiosta äänet pois päältä, kun päivittäinen ajankohtaisohjelma Vremja alkaa.”

Olette iloinen siitä, että moni kollegoistanne on viime aikoina irtisanoutunut valtion televisiokanavilta. Miksi ette itse jo aikaisemmin irtisanoutunut, jos olette liberaalisti ajatteleva?

Minun täytyy jotenkin ruokkia perheeni. Minulla on kaksi lasta ja laina. Taloudellinen tilanteeni on todella hankala.”

Vetoomuksessanne videolla kerroitte, että häpeätte työskentelyänne ykköskanavalla. Mainitsitte myös [oppositiojohtaja Aleksei] Navalnyin myrkytyksen. Hävettikö teitä jo silloin [elokuussa 2020]?

”Hävetti. Allekirjoitin muutaman vetoomuksen Navalnyin puolesta, mutta mielenosoituksiin en osallistunut, koska minulla oli todella tiukka elämäntilanne, eikä minulla ollut yhtään vapaa-aikaa. Aioin kyllä monesti mennä, mutta se ei koskaan toteutunut.”

Vetoomuksessa kannustitte ihmisiä kaduille osoittamaan mieltä, vaikka ette itse tee niin. Se ei tunnu ihan oikealta.

”Tiedän. Läheltä piti, etten saanut siitä kehotuksesta syytettä rikoksesta. Jos olisin kehottanut ihmisiä osallistumaan johonkin tiettyyn mielenosoitukseen tiettynä ajankohtana, olisin saanut syytteen. Näin asianajajat minulle kertoivat.”

Kiehumispiste

Kuinka voimme vaikuttaa yhteiskunnassamme vallitsevaan välinpitämättömyyteen?

”Ihmisten tulisi ymmärtää, että heidän ongelmansa juontavat juurensa suoraan siihen, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu. Onko enää muka mahdollista keskittyä vain henkilökohtaisiin ongelmiin?

Ongelmat kasaantuvat kuin lumipallo, ja lopulta tämä lumivyöry peittää meidät kaikki alleen.

Venäläiset ajattelevat hyvin hitaasti, mutta lopulta he saavuttavat kiehumispisteen. Kaikki ei vain tapahdu niin nopeasti, ja tarvitaan aikaa siihen, että ihmiset ymmärtävät millaiseksi elämä Venäjällä on muuttunut.”

Kyllä, mutta Ukrainan kansalla ei ole aikaa odottaa.

”Niinpä, valitettavasti. Juuri siksi minä yritin ravistaa venäläistä yleisöä tällä teollani. Luulen että tekoni aiheutti sen, että ihmiset joutuivat edes hiukan ajattelemaan mitä ympärillä tapahtuu sen sijaan, että istuvat vaan peloissaan omissa pesäkoloissaan.”

Tehän olette asuneet Tšetšeniassa lapsena?

”Synnyin [Ukrainan] Odessassa ja asuin Tšetšeniassa 1985–1993. Lähdimme sieltä, kun ammuskelu alkoi. Pakenimme, kun kranaatit alkoivat räjähdellä ikkunoittemme alla.”

Silloin ammuttiin paikkaa, jossa asuitte, ja nyt ammutaan paikkaa, jossa synnyitte.

”Kyllä, juuri niin. Tietenkin suhtautumiseeni on vaikuttanut se, että ymmärrän ukrainalaisten lasten kokevan nyt saman, mitä itse lapsena koin. Tilanteissa on paljon samaa: hävitetty asunto, omaisuuden menetys, uuden elämän rakentaminen tyhjän päälle. Minä olin silloin 12-vuotias ja minun oli helppo aloittaa elämä alusta, mutta äitini oli yli 40. Hänelle uuden elämän aloittaminen tyhjästä oli todella traumaattista, eikä hän ole päässyt niistä kokemuksista eroon vieläkään.”

Mitä aiotte tehdä tulevaisuudessa?

Minulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Haluan vain saada nukuttua. Ajattelen tulevaa sitten virkeämpänä. 

Katsotaan, mitä tapahtuu.”

Kommentoi Facebookissa
  • 4.4.2022
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Matthew Paul Argall (CC BY 4.0), muokkaus Julius Halme