Siveyspoliisin väkivallan seurauksena menehtyneen nuoren naisen Mahsa ”Jina” Aminin kuoleman jälkeiset tapahtumat näkyvät myös Irakissa, etenkin Kurdistanissa. Ihmiset sympatisoivat Aminia ja protestiliikettä, mikä nopeasti tapauksen jälkeen näkyi Iranissa huivipakon ja hallituksen vastustamisena. Islamilaista valtaa ihannoivat puolestaan puolustavat hallitusta ja kyseenalaistavat protestiliikkeen tavoitteita.
Nagada Osman on tunnettu vasemmistolainen ruohonjuuritason aktivisti Irakin Kurdistanissa. Hän seuraa tiiviisti Iranin tapahtumia.
Osmanin kotikaupunki Sulaimania on lähellä Iranin rajaa. Kurdistanin isänmaallinen liitto (PUK) on johtanut kaupunkia vuodesta 1991 lähtien ja aina ollut tiiviissä yhteistyössä Iranin hallituksen kanssa. Kaupungissa oleskelee myös kymmeniätuhansia Iranista paenneita. Suurimmalle osalle heistä paluu ei ole mahdollinen, ja siksi he odottavat vallan vaihtumista.
Rikosilmoitus huivin polttamisesta
Syyskuun 19. Sulaimaniassa järjestettiin kokoontuminen Aminin muistoksi. Nagada Osman piti tilaisuudessa puheen. Pian kokoontumisen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi väite, että kokoontumisessa olisi poltettu huivi tuenosoituksena liikkeelle. Tästä väitetystä teosta ja Osmanin puheesta Kurdistanin islamistiliikkeen johtoon kuuluva henkilö teki rikosilmoituksen.
Osmania rikosilmoitus ei hätkähdytä. Hän on sitä mieltä, että rikosilmoituksen tarkoitus on vaientaa aktivisteja.
”Kurdistanissa on aina ollut kiivas kampailu nationalismin, islamismin ja vasemmiston välillä. Iranin islamistisen hallituksen romahdus tietäisi suuria takaiskuja alueen muille islamistisille ryhmittymille. Samaan aikaan, kun odotamme kansannousulta paljon, he tekevät kaikkensa Iranin hallituksen säilyttämiseksi. Meitä vastaan tehty rikosilmoitus on osa tätä kamppailua. Kokoontumisessa huivipakkoa vastustettiin, mutta ainakaan minä en huomannut kenenkään polttaneen huivia.”
Tukahduttaminen ei onnistu
Keskiviikkona 28.9. Iran pommitti Irakin Kurdistanissa olevia Iranin oppositiopuolueiden tukiasemia. Pommituksissa menehtyi yhdeksän henkilöä ja yli kolmekymmentä loukkaantui. Iranin toimenpiteitä tulkittiin eri tavalla, muun muassa pyrkimykseksi muuttaa kansannousua aseelliseksi taisteluksi oppositiopuolueita vastaan.
Samana päivänä oli määrä järjestää Sulaimaniassa uusi kokoontuminen Iranin kansannousun tukemiseksi. PUK:n turvallisuusjoukot saapuivat paikalle ja pyrkivät estämään kokoontumisen. Mielenosoittajat huusivat iskulauseita ja olivat kokoontumassa estelyistä huolimatta. Turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua ja hajaannuttivat väkijoukon. Mielenosoittajat kiirehtivät viereisille kujille ja alueen liikkeisiin ja kahviloihin. Välillä he ilmestyivät taas kaduille huutamaan iskulauseita, ja turvallisuusjoukot pyrkivät taas hajottamaan väkijoukkoa. Tällä tavalla jonkinlainen tukimielenosoitus pidettiin, vaikka viisi mielenosoittajaa pidätettiin.
Tiedotusvälineissä ja varsinkin sosiaalisessa mediassa kokoontumisen estämisestä tuli kuuma puheenaihe. Tapaus ei kuitenkaan yllättänyt, sillä PUK:n tiivis suhde Iranin hallitukseen on tiedossa.
”Mielenosoituksen estäminen ei tullut yllätyksenä eikä kerta ollut ensimmäinen, kun PUK:n aseistetut joukot käyttäytyvät tällä tavalla mielenosoittajia kohtaan. Se ei kuitenkaan ole laskenut aktivistien motivaatiota”, Osman toteaa.
Iranissa tilanne jatkuu. Yli 200 ihmistä on saanut surmansa ja satoja on pidätetty. Eri puolilla maailmaa kansannousulle osoitetaan tukea. Lauantaina toinen lokakuuta yli 150 kaupungissa järjestettiin kokoontumisia ja mielenosoituksia, myös Pohjois-Irakissa, kuten Erbilissa ja muutamilla paikkakunnilla.
”Muutokset tulevat näkymään nopeasti myös täällä”, Osman tiivistää.
