Potilasturvalaki on noussut jälleen esiin. Tehy kertoi huhtikuun lopussa kolmesta liiton tekemästä rikosilmoituksesta, jotka koskivat hätätyön väärää käyttöä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa TYKSissa.
Yksi ilmoituksista koski sairaanhoitajan tekemää normaalia työvuoroa laillisen lakon aikana. Ylihoitaja teki vuorosta hätätyöilmoituksen aluehallintovirastolle ja perusteli ilmoitusta teho-osaston tilanpuutteella. Työnantaja vetosi myöhemmin osaamisen ja resurssien puutteeseen.
Lain mukaan hätätyötä voidaan teettää, jos ennalta arvaamaton tapahtuma, kuten suuronnettomuus, saattaa aiheuttaa keskeytyksen säännölliseen toimintaan tai uhkana on hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantuminen. AVI totesi, ettei tapaus täyttänyt suojelutyön kriteerejä.
Tehyn mukaan ylihoitaja pyrki ilmoituksella vaikuttamaan AVIn käsitykseen potilasturvallisuuden vaarantumisesta lakon aikana ja näin edistämään potilasturvalakia.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) johdolla tapahtunut potilasturvallisuuslain valmistelu keskeytyi keväällä, kun hoitajien järjestöt päättivät olla etenemättä hoitajalakon toiseen vaiheeseen. Lain nojalla hoitajat olisi voitu pakottaa töihin. Tämä olisi rajoittanut työtaistelua hyvin paljon.
Hoitoalan kiistassa ovat vastakkain potilaiden ja hoitajien perustuslailliset oikeudet.Suojelutyö on keino, jonka avulla turvataan välttämättömän hoidon saaminen. Joskus hoitajan voi olla pakko mennä töihin lakon aikana potilasturvallisuuden säilyttämiseksi.
Tilanne hoitoalalla on ollut vaikea jo pitkään. Korona-aika on aiheuttanut uusia ongelmia ja alalla on jouduttu joustamaan.
Työntekijäjärjestöt Tehy ja Super valmistelevat parhaillaan alan joukkoirtisanoutumisia. Perhe- ja peruspalveluministeri Lindén kertoi 19. huhtikuuta 2022 Ylen A-Studiossa, millaisia seurauksia irtisanoutumisilla saattaisi olla. Mikäli potilasturva uhkaisi vaarantua, hoitajien työtaistelutoimia jouduttaisiin rajaamaan.
Yhteiskuntafilosofian professorin Arto Laitisen mukaan voidaan hakea myös luovia ratkaisuja, joilla varmistetaan hoitajien oikeus työtaistelutoimiin.
”Voidaan esimerkiksi päättää, että työnantajien tai valtion tulee maksaa niin isoja lisäkorvauksia, että lakko työtaistelukeinona säilyy.”
Laitisen mielestä alan tärkeys oikeuttaa palkankorotukset:
”Kun jotain alaa ei voida päästää lakkoon, koska se on niin välttämätön ja tärkeä, pitäisi havahtua ajattelemaan, että ei sen ainakaan palkkakuopassa pitäisi olla”, toteaa Laitinen.
Sosiologian yliopistolehtorin Hanna Ylöstalon mukaan talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan helposti siten, että julkisen sektorin työ on ”vain kustannus”. Resurssien lisäämisellä on monenlaisia vaikutuksia.
”Kaikki työ on rahallistakin arvoa luovaa. Palkankorotukset eivät ole absoluuttisesti pois valtion kassasta. On hyvä muistaa, että mitä pienituloisempi henkilö on, sitä todennäköisemmin palkka menee peruskulutukseen. Rahaa palautuu takaisin talouden rattaisiin.”
