Lukuaika: 3 minuuttia

”Alistavia suhteita vastaan ei voi taistella, ellei löydä hyvää asentoa” – Eetu Viren tutkii kirjassaan taiteen poliittista muutosvoimaa

Yhteiskunnallisena toimijana ja ajattelijana tunnettu kirjailija Eetu Viren tulkitsee kirjassaan Vallankumouksen asennot: Brecht, Benjamin ja kysymys estetiikan politisoimisesta kirjailija Bertolt Brechtin ja filosofi Walter Benjaminin esteettis-poliittisia käsityksiä 2020-luvun näkökulmasta. Vireniä ei kiinnosta niinkään suoranaisia poliittisia kannanottoja julistava taide vaan taiteen mahdollisuudet muuttaa aistimisen ja kokemisen ehtoja.

”Konkreettinen syy kirjan kirjoittamiselle oli se, että päädyin pitämään Teatterikorkeakoulussa kurssia Brechtistä ja työskentelin samalla Saksa-teemaisen apurahan varassa”, Viren kertoo. ”Halusin siirtää huomion siihen, mitä valtasuhteissa todella tapahtuu. Kun Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti, kaikki keskittyivät fanaattisesti vain häneen. Aiemmin New York Timesissa julkaistiin artikkeleita palkkatason kehittymisestä, mutta nyt lehdessä kirjoitettiin pornotähdestä, joka kertoi, millainen muna Trumpilla on. Brechtin vieraannuttamisefektin käsite tarjosi mahdollisuuden ottaa etäisyyttä reagoimiseen.”

Toinen syy, miksi Viren halusi kirjoittaa taiteesta, liittyy taidetyön yhteiskunnallisen aseman muuttumiseen. Tuotantovälineet ovat siirtyneet kapitalismin nykyisessä vaiheessa osin ihmisten ruumiisiin ja aivoihin.

”Taide- ja kulttuurialoilla kaikkien on koko ajan pakko brändätä itseään ja luoda portfoliota. Kapitalismi tunkeutuu subjektiivisuuteemme, ruumiisiimme ja aivoihimme. Tässä kärjistetyssä itsespektaakkelissa vajoaa helposti epätoivoon. Esimerkiksi Guy Debord ajatteli, että olemme koneen sisällä, josta ei pääse pakoon kuin muuttamalla maalle ja juomalla kolme litraa viiniä päivässä. Brecht ja Benjamin eivät sen sijaan lähteneet liikkeelle vanhoista hyvistä ajoista, vaan nykyisistä huonoista ajoista. He tutkivat, millaisia näkymättömiä vastarinnan muotoja nykyisyydestä voisi löytyä.”

Brechtin mukaan taiteen poliittinen muutosvoiman aktivoiminen edellyttää taiteellisten kokeilujen lisäksi myös taiteellisen työn uudelleenorganisoimista.

”Brecht ei keskity niinkään taideteosten analyysiin vaan siihen, millaisia muutoksia taiteellinen työryhmä voisi taidetta esittäessään tehdä”, Viren toteaa. ”Hän korostaa teatterin eri elementtien, kuten esimerkiksi lavastuksen, vapaata kehittymistä ja kritisoi käsitystä, jonka mukaan niiden tehtävänä olisi toteuttaa vain ohjaajan intentiota.”

Brechtiläinen vieraantuminen

Viren nostaa Brechtin ajattelusta esiin kaksi ajankohtaista käsitettä. Molemmat viittaavat teatterityön toteuttamiseen uudella tavalla. ”Gestuksen” käsitteessä on kyse eleestä, joka nostaa yksilöpsykologian sijaan esiin toiminnan yhteiskunnallisen kontekstin. ”Vieraannuttamisefekti” puolestaan haastaa perinteisen teatterin pyrkimyksen saada katsoja samaistumaan roolihahmojen tunteisiin. Toisin kuin porvarillinen taide, joka keskittyy yksilön sielunmaisemaan, vieraannuttamisefektiä hyödyntävä taide ohjaa katsojaa ottamaan etäisyyttä välittömiin tunnereaktioihinsa ja tiedostamaan asemansa valtasuhteiden verkostossa.

”Tulkitsen vieraannuttamisefektiä Benjaminin luokkatietoisuuskäsitteen kautta”, Viren kertoo. ”Benjamin mukaan luokkatietoisuuden heräämisellä on ruumiillisia vaikutuksia. Vieraannuttamisefekti ei tarkoita siten pelkästään katsojan etäännyttämistä taideteoksesta vaan myös sen muuttamista, minkä koetaan olevan sisäistä ja minkä ulkoista.”

”Pidän yksilöllistämistä syyllistämisen, vastuullistamisen ja velallistamisen keinona. Yksilön riippumattomuus ei sitä paitsi vastaa todellisuutta.”

Viren asettaa kirjassaan vastakkain porvarillisen kokemusmuodon, jossa kaikki palautuu yksilöön, ja proletaarisen kokemusmuodon, jossa olennaista on tietoisuus valtasuhteista.

”Porvarillisessa kokemusmuodossa ihmiset mieltävät itsensä yksilöiksi, jotka ovat vastuussa omista teoistaan ja rakentavat uraansa riippumatta muista”, Viren sanoo. ”Pidän yksilöllistämistä syyllistämisen, vastuullistamisen ja velallistamisen keinona. Yksilön riippumattomuus ei sitä paitsi vastaa todellisuutta. Käytännössä uusien asioiden luominen tapahtuu aina tietyissä ympäristöissä ja aivojen välisessä yhteistyössä.”

Menestyminen edellyttää yhteistyötä ja hoivaa, mutta ihmisiä palkitaan silti heidän yksilöllisten suoritustensa mukaisesti.

”Kilpailu luo syyllisyyttä, sillä ihmiset kokevat itsensä aina riittämättömiksi suhteessa itse itselleen asettamiinsa tavoitteisiin. Jokaisen on esitettävä itsensä parempana kuin se paras kaveri. Vaikka eläisit näennäisesti itseäsi varten, joudut silti kuvaamaan täydellisiä Instagram-julkaisuja.” 

Proletaarisessa kokemusmuodossa huomio siirtyy toimintaa ohjaaviin valtarakenteisiin.

Voiman kannessa Shawn Huff pitelee koripalloa.
Voima 5-6/2022 on mies-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethanVoiman vuositilausta hintaan 39€.

”Proletaarisessa kokemusmuodossa nähdään, että ulkoisena pidetyt asiat, kuten raha, ovat tärkeitä ja vaikuttavat koko ruumiiseen”, Viren sanoo. ”Luokkatietoisuuden herääminen lisää toimintakykyä: selkä suoristuu ja ihminen rentoutuu.”

Nautinnollinen taisteluasento

Viren nostaa teoksensa lopulla esiin kirjailija William Burroughsin, joka tunnisti psykedeelisissä yhdisteissä samanlaisia mahdollisuuksia aistimisen ehtojen muuttamiseen kuin Brecht taiteessa.

”Sekä taide että psykedelia muuttavat aistimisen tapaa ja vapauttavat ihmisiä kontrolleista. Ne toimivat kuitenkin osana tiettyjä sommitelmia. Esimerkiksi psykedeelien mikrodoussausta on hyödynnetty parantamaan yksilöllistä suorituskykyä ja edistämään tuottavuutta. Psykedeeleillä on mahdollista muuttaa havaitsemista, kokemista ja näkemistä, mutta tämä edellyttää niiden käyttämistä tietoisen poliittisesti.”

Taiteen ja psykedelian ohella Viren kokee myös hoivan toiminnaksi, voi auttaa muotoilemaan antikapitalista siirtymää.

”Kapitalismi on alkanut tuhota elämän ylläpitämisen edellytyksiä. Pääoman arvonlisäyksen logiikka on ristiriidassa toisista huolehtimisen kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi hoitoalaa ja päiväkoteja koskevissa päätöksissä. Hoivalle ei kerta kaikkiaan löydy resursseja.” 

”Nautinto vähentää voimien sitomista epäolennaiseen ja auttaa keskittymään siihen, mikä on juuri nyt elämän parantamisen kannalta olennaista.”

Yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuksia olisikin Virenin mukaan etsittävä ihmisten pyrkimyksistä parantaa yhteistyössä jokapäiväistä elämäänsä.

”Esimerkiksi hoiva-alalla monet jättävät työnsä, koska kokevat, etteivät voi tehdä sitä kunnolla. Paon muotoja löytyy myös vaihtoehtoisista internetyhteisöistä. Niin ikään taidealalla pyritään luomaan uusia työskentelytapoja. Muutoksen on lähdettävä siitä, että ihmiset toteuttavat halujaan yhdessä sen sijaan, että kokisivat halujensa olevan ristiriidassa muiden ihmisten halujen kanssa.”

mainos

Virenille luokkatietoisuudessa onkin pohjimmiltaan kyse vallankumoukselle otollisten asentojen löytämisestä. Jaetuilla nautinnoilla on tässä oma osansa.

”Alistavia suhteita vastaan ei voi taistella, ellei löydä hyvää asentoa. Nautinto on kumouksellista silloin kun se lisää ruumiin toimintakykyä. Nautinto vähentää voimien sitomista epäolennaiseen ja auttaa keskittymään siihen, mikä on juuri nyt elämän parantamisen kannalta olennaista.”

Eetu Viren: Vallankumouksen asennot: Brecht, Benjamin ja kysymys estetiikan politisoimisesta
Tutkijaliitto 2021, 272 s.

  • 18.8.2022
  • Kuvat Sofiya Pikunova