Lukuaika: 3 minuuttia

Suomalainen Vikes-säätiö kouluttaa naistoimittajia maailmalla, jotta heidän asemansa paranisi

Nepalilainen Bhrikuti Rai tasa-arvohankkeen kokouksessa Tansaniassa maaliskuussa 2020.

Viestintä ja kehitys -säätiö VIKES

Vikes.fi

  • Vuonna 2004 perustettu journalistien solidaarisuussäätiö, ainoa sananvapauteen ja mediaan erikoistunut suomalainen kehitysyhteistyön tekijä. 
  • Suomi on sananvapauden kärkimaita. Siksi suomalaisilla on velvollisuus tukea sananvapautta muuallakin.
  • Useissa maissa lehdistö ei ole vapaata, ja toimittajia häiritään, uhkaillaan tai jopa tapetaan. 
  • Kansalaiset tarvitsevat tietoa pystyäkseen vaikuttamaan päätöksentekoon ja osallistumaan yhteiskunnan kehitykseen.
  • Globaalien ilmasto-, talous- ja ihmisoikeusongelmien ratkaiseminen edellyttää kriittistä ja asiantuntevaa journalismia.
  • Median hyvät toimintaedellytykset ovat tärkeitä myös köyhyyden poistamisessa.

Toimittaja ja podcast-kolumnisti Bhrikuti Rai on 22-vuotias entinen Kathmandu Post -lehden uutistoimittaja joka työskentelee nykyään Nepalin tutkivan journalismin keskuksessa. Työssään hän toimittaa podcast-sarjaa, jossa hän tutkailee politiikan, median ja internetin ilmiöitä paljastaen samalla sukupuolittuneita käytäntöjä.

Railla on kokemusta yleisön taholta tulevasta painostuksesta ja yrityksistä vaientaa hänet. Pari vuotta sitten hän kirjoitti raiskauksista ja naisiin kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Sen takia hänet maalitettiin sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaan Nepalissa nimenomaan naiset saavat haukkumisryöpyjä sosiaalisessa mediassa.

Somemyrskyt eivät vaientaneet Raita, vaan hän vaiensi häiritsijät. ”Rakensin muurin itseni ja vihaviestien väliin”. 

Hän sulki muutamia sosiaalisen median tilejään, ja joillekin tileille hän asetti estoja, ettei kukaan voisi liittää hänen nimeään törkeisiin kuviin tai postauksiin. Vaientamisprojektilla ja kommenttien estämisellä oli ikävä kyllä hintansa. Hän riskeerasi sen, että saattaisi jäädä ulkopuoliseksi: ”En enää ollutkaan mukana alustoilla, joilla ennen kävin keskusteluja ja tavoitin ystäviä.”

Kirjoittamista ja podcastejaan hän ei lopettanut. Uudessa Kathmandu Post -lehdessä Bhrikuti Rai ruotii #metoo-liikettä, joka levisi Nepaliin hieman muuta maailmaa myöhemmin. Rai kirjoittaa, miten vain vuotta myöhemmin kun Nepalin #metoo paljasti muutamien johtavissa asemissa olevien miesten ahdistelevan naisia, nämä miehet ovatkin nyt taas palkattu takaisin töihin. 

Kuten kaikkialla, Nepalissa hyvä journalismi pelastaa ihmishenkiä. 30 miljoonan asukkaan Nepalissa koronaepidemia on saatu toistaiseksi kuriin, eikä terveydenhuolto ole kuormittunut, mutta valistusta tarvitaan. Rai kertoo, miten varsinkin epidemian alkuvaiheessa aivan liian harvat nepalilaiset ovat suostuneet käymään koronatesteissä, koska ”taudin stigma on niin suuri”. 

Jos koronan leviämisestä ja sen vaaroista ei kerrota yleisölle asiallisesti, monet pelkäävät positiivisen koronatestin aiheuttamaa häpeää enemmän kuin sairastumista. 

Nyt epidemiatilanne on helpottanut. Rai iloitsee siitä, miten kouluja ja elokuvateattereita avataan koronasulkujen jälkeen 1,4 miljoonan asukkaan Kathmandussa.

Koronaepidemia on vaikuttanut tasa-arvoonkin. ”Koska lehtitaloilla menee koronaepidemian takia huonosti, ne irtisanovat työntekijöitään. Naiset ja varsinkin nuoret naiset irtisanotaan ensimmäisinä”, Rai tuskailee.

Avasna Pandey, Kathmandu, Nepal
Avasna Pandey, naistoimittajien asemaa vahvistavan hankkeen koordinoija Kathmandussa, Nepalissa.

Syrjintä, palkkaerot ja seksuaalinen häirintä hankaloittavat naistoimittajien arkea eri puolilla maailmaa. Suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) vuonna 2019 aloittamassa hankkeessa keskitytään kouluttamaan naistoimittajia, heidän mieskollegoitaan ja mediatalojen johtoa naisten aseman parantamiseksi Nepalissa ja Tansaniassa. Suomen ulkoministeriö tukee hanketta.

Demokratia edellyttää vapaata ja valpasta mediaa, painottaa Vikes. Säätiö toimii lähettämällä suomalaisia toimittajia kouluttamaan kollegoitaan kohdemaihin, ja välillä toimittajia kutsutaan Suomeen – tosin nyt koronapandemian aikaan tapaamiset on siirretty nettiin.

Nepalissa naistoimittajien aseman parantamishanketta koordinoi 29-vuotias journalisti Avasna Pandey. Nepalissa journalistinen kulttuuri on erittäin epätasa-arvoinen, kertoo Pandey. Näkökulmien valinnat ovat vallankäyttöä: ”On kiinnitettävä huomiota siihen, kenen tarina kerrotaan, ja seuraavaksi siihen, kuka tarinan kertoo.” 

Suurin osa nepalilaisten tarinoista on miesten kertomia. ”Siksi toimittajiksi tarvitaan enemmän naisia”, Pandey sanoo. 

Pandey ottaa esimerkiksi uutiset seksuaalisesta väkivallasta ja aborteista. Miehen kirjoittama juttu eroaa sisällöltään ja näkemyksiltään paljon naisen tekstistä.  

Nepalissa naistoimittajien asemaa yritetään parantaa lisäämällä naisten koulutusta ja työmahdollisuuksia journalisteina. Seuraavaksi Pandey haluaa edetä siihen, että naiset pääsevät myös toimitusten pomoportaaseen, ennemmin tai myöhemmin jopa päätoimittajiksi. 

Pandeyn ajatukset ovat hyvin linjassa Vikesin tavoitteiden kanssa. Säätiön mukaan mediatalojen johdon Nepalissa ja Tansaniassa on sitouduttava edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja asianmukaisia työoloja naistoimittajille. Toimituksissa pitää ottaa tasa-arvosuunnitelma käyttöön.

Bhrikuti Rai vahvistaa Vikesin tuen tarpeellisuuden. “Toivoisin, että hankkeessa keskityttäisiin erityisesti uutistoimittajina työskentelevien naisten aseman parantamiseen. Samalla pitää kouluttaa toimitusten esimiehiä ja päätoimittajia, joista melkein kaikki ovat miehiä. Naisiin pitäisi alkaa suhtautua uudella tavalla, jotta nuoretkin naiset pääsisivät etenemään urallaan.”

Bhrikuti Rai, Nepal ja Sylvia Daulinge Tansania
Nepalilainen Bhrikuti Rai ja tansanialainen Sylvia Daulinge osallistuivat maaliskuussa 2020 Vikesin journalisteille järjestämään tasa-arvohankkeen suunittelukokoukseen Tansanian Arushassa.

Kommentoi Facebookissa
Ilona Iida Simes