Lukuaika: 2 minuuttia

Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi

Mediaattorin kansi: Seksikäs-Suklaa ja Rauhatäti seisovat selät vastakkain, puhuvat kipoista ja narusta tehtyyn "puhelimeen".

Artikkeli on julkaistu Mediaattorissa 1/2021.

Mediaattori on mediakasvatuksen tiedotuslehti. Se on Voiman mediakasvatuksen teemanumeron liite.

Lukeminen. Siitä puhutaan paljon, mutta harrastetaan entistä vähemmän. Vaikka Suomi on oppimistilastojen kärjessä joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista 60 % kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat nyt suuremmat kuin koskaan PISA-tutkimusten historiassa. 9 % maailman 15–24-vuotiaista nuorista on lukutaidottomia. Mitä on tehtävä? 

Rauhatäti eli pedagogi ja sanataide- ohjaaja Hanna Yli-Tepsa ehdottaa ratkaisuksi rap-musiikkia. 

”Räpätessä joutuu pohtimaan omaa sieluaan, analysoimaan tekstejä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa,” hän sanoo. 

Hän suunnitteli Sanoita parempi maailma -rap-työpajat viime syksynä. Lasten ja nuorten säätiön hankkeessa suomalaiset peruskoululaiset pohtivat lukutaidon merkitystä rapin keinoin. Lukutaito liittyy YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin, joihin myös Suomi on sitoutunut. 

Seksikäs-Suklaa eli rap-artisti, mediapersoona ja tubettaja Luyeye Konssi oli hankkeessa vierailevana artistina. Hänkin puhuu lukutaidon puolesta: ”Jengi lukee nykyisin vain tekstareita, mutta se ei riitä.” 

Lukutaito on pohja yhteiskunnalliselle osallistumiselle, se parantaa empatiakykyä ja auttaa hiihtämään nykyisen media- maiseman keskellä. Osallistava rap-työpaja valittiin keinoksi, koska se jättää muistijäljen. Sanoitusten analysoiminen, kirjoittaminen ja laulaminen auttaa nimeämään epäkohtia, jotta niihin voi suhtautua kriittisesti ja yhteiskunta voi muuttua. 

Nykyisen kasvatuskäsityksen mukaan ajatellaan, että opettaja ei voi kaataa kylmiä faktoja oppilaan päähän. Ne eivät itsestään imeydy aivoihin – tarvitaan tunnetta. Sen vuoksi Rauhatäti laittoi opiskelijat analysoimaan rap-sanoituksia ja tekemään vuorovaikutusharjoituksia sekä kirjoitusharjoituksia, jotka avaavat henkisiä lukkoja. 

Lingalaa, englantia, ranskaa, portugalia ja suomea puhuva Seksikäs-Suklaa sanoo, että räppääminen parantaa kielen hallintaa. Suomen lisäksi väliin voi heittää muita kieliä. 

”On normaalia, että junnut sekoittelevat eri kieliä keskenään, niin tehdään muuallakin maailman metropoleissa ja niin mäkin olen tehnyt. Aikanaan joku Fintelligens räppäsi suomeksi kirjakielellä, mutta nykyisin niin ei tee enää kukaan. Puhekielellä räppääminen saa jengin kuitenkin innostumaan, ja se on tärkeintä. Räppääminen on runoutta, joka vaatii kielen hallintaa”, hän sanoo. 

Helsingissä sijaitsevan Merilahden peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset Noore Aman ja Shädä Jamshidi osallistuivat työpajaan. Heidän luokkansa riimittelemä kappale kertoo globaalista epätasa-arvosta: 

Mul on varaa just tähän purkkaan / jollain toisella ei oo edes burqaan

Jos ei oo rahaa eikä kotia / täytyy rahan takii sotia /

Jos olisi annettu mahdollisuus / ois hyvä tulevaisuus / 

He sanoivat tunteneensa itsensä etuoikeutetuiksi, kun katsoivat videoita toisten ysiluokkalaisten elämästä Senegalissa ja Paraguayssa. Näiden maiden nuoret tekivät omat kappaleensa paikallisen artistin kanssa. 

”Niille se lukeminen oli tosi tärkeetä. Suomessa ei usein huomata lukemisen tärkeyttä koska se on meille niin helppoa, meillä on niin hyvä koulutusjärjestelmä. Mutta jos ei osaa kunnolla lukea, on vaikeampi pysyä perillä, mitä maailmassa ja mediassa on meneillään. Tiedon saaminen vaikeutuu, jos ei pysty lukemaan vaikka sanomalehteä”, Aman sanoo. 

Jamshidi sanoo, että luettua tietoa pitää arvioida kriittisesti: 

”Tarkista lähde ja kuka tekstin on kirjoittanut. Kannattaa tarkistaa tieto parista muustakin lähteestä ennen kuin uskot, onko se totta.” 

Hänen mukaansa räppääminen avasi silmät. 

”Toivon, että ne joilla on enemmän vaikutusvaltaa, kuuntelevat meidän biisin ja toimivat.” 

Juttua varten on haastateltu myös Mari-Anne Arpiaista Lasten ja nuorten säätiöstä. 

Kommentoi Facebookissa
Kukka-Maria Ahokas