Peilissä on MUU ry:n valokuvaperformanssiksi luokittelema näyttely, johon on avoimen haun kautta koottu viidenkymmenen taiteilijan valokuvateoksia viidestätoista eri maasta. Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat ovat pääosin performanssitaiteilijoita.
Performanssitaiteilijat käyttävät työvälineenä omaa ruumistaan, joten heillä on aivan erityinen suhde itseensä. Näyttely koostuu “selfie-esityksistä” eli taiteilijoiden omakuvista. Kamera on toiminut kuvia otettaessa yhtä aikaa sekä yleisönä että tallentamisvälineenä, jonka avulla taiteilija voi esittää itseään.
Osa teoksista ovat kerronnallisia kuvasarjoja, osa ihan vain yksittäisiä kuvia. Kuvissa on kätkettyjä tarinoita, osassa tarina syntyy katsojan mielikuvituksessa. Kuvissa merkittävintä on taiteilijoiden läsnäolo ja karismaattisuus.
Kuva on vanhempi tuotos niiltä ajoilta kun Paula Tella oli leikannut hiuksensa kaljuksi. Hän pohti tuolloin paljon sitä miten paljon hän sai ihmetystä osakseen hiustenleikkuun myötä. Häneltä jopa kysyttiin oliko hän muuttamassa seksuaalista identiteettiään, vain ajellun pään vuoksi. Lisäksi Paula pohti tuolloin kuinka hurjan iso ja ristiriitainen bisnes hiusten myynti on. Kuvassa käytetyt hiukset ovat ostettua indonesialaista hiusta.
Teoksissa esiintyy tunteita laidasta laitaan: on leikkisää, hulluttelevaa, iloista ja vakavaa. Osa kuvista on paljon puhuvia ja osa pelkästään toteavia. Taiteilijat ovat selvästi päästäneet luovuuden vapaaksi, ja siksi kuvat ovat ilmeikkäitä ja monipuolisia.
Valokuvaperformanssi ei ole meillä yleisimpiä taiteenmuotoja. Näyttely onkin mahtava tapa tutustua performanssitaiteeseen ja sen tekijöihin uudesta näkökulmasta.
MUU:n toiminnanjohtajan ja yhden näyttelyn luojan, Timo Soppelan, mukaan korona-aikaan on täytynyt keksiä uusia tapoja toteuttaa performanssitaidetta. Performanssi on perinteisesti live-esiintymistä ja kontaktin ottamista ihmisiin. Peilissä-näyttely on ollut helppo toteuttaa turvallisesti, sillä taiteilijat ovat ottaneet itse kuvansa ja lähettäneet ne verkossa. Soppelan mukaan online-taide on taiteen tekemisen uusi muoto, joka on tullut jäädäkseen.
Mohairia ja sähköä on Inari Virmakosken omalaatuinen omakuva. Kuva on toteutettu mohair paidan avulla hauskasti. Inari kertoo, että on viime aikoina tykästynyt iän tuomaan hiusten vaalentumiseen, sillä on aina ollut tummahiuksinen. Vaihtelu virkistää.
“Jos voi sanoa että jotain positiivista pandemiasta on seurannut, niin se on tämä uusi taiteen tekemisen väline, joka ei ole sitoutunut paikkaan ja aikaan”, pohtii Soppela.
Näyttely on osa MUU ry:n järjestämää elävän taiteen ja performanssitaiteen maaliskuun 2021 tapahtumakuukautta. Se pitää näyttelyn lisäksi sisällään muun muassa verkkoesiintymisen työpajan ja External Glitter – Ulkoista kimalletta -nimellä kulkevan online-performanssien illan.
”Neuvostoliittolainen tankkikypärä tuotti henkilön, jossa yhdistyvät vallankumouksellisuus rajusta naisnäkökulmasta ja Hollywood-Mikkihiiri-maailma. Patriarkaatin ja kapitalismin kumoamaan valmis revalutionisti nähtiin vuosina 2014-15 mielenosoituksissa. Hän piti puheen Eduskuntatalon portailla rauhanmielenosoituksen lopuksi. Tämä vallankumous lähtee nais- ja queerpohjalta, revan, yhdenhelsinkiläisistä naisgenitaaleja merkitsevän sanan voimasta. Vitun vihat vallanpitäjille, with glamorous style.” – Kikka
Näyttely on esillä 10.–21.3.2021 MUU Helsinki nykytaidekeskuksessa Kaapelitehtaalla.
Tallberginkatu 1 C, Helsinki
Tue–Fri 12:00–17:00
Sat–Sun 12:00–16:00
