Timo Soini kättelemässä Federica Mogherinia. Juha Sipilä katsoo kohti kameraa ja hymyilee.

Suomen ulkoministeri Timo Soini kättelemässä italialaista EU-poliitikkoa Federica Mogherinia viisi päivää perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen, jossa Halla-ahon kannattajat nappasivat vallan puolueesta.

PolitiikkaKirjoittanut Iida SimesKuvat Euroopan ulkosuhdehallinto

Mies takakontissa ja siniset hallituksessa: demokratiaa murennettiin kähminnöillä vuonna 2017

Takakontin mies ja u-käännöksen tehnyt lentokone hallitsivat lehtiotsikoita vuonna 2017. Ihmeellisen poliittisen teatterin tuloksena muodostettiin hallitus, jolla oli tukea eduskunnassa, mutta ei äänestäjien keskuudessa.

Lukuaika: 4 minuuttia

Mies takakontissa ja siniset hallituksessa: demokratiaa murennettiin kähminnöillä vuonna 2017

Suomen ulkoministeri Timo Soini kättelemässä italialaista EU-poliitikkoa Federica Mogherinia viisi päivää perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen, jossa Halla-ahon kannattajat nappasivat vallan puolueesta.

Vuoden 2017 keväällä Perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen perustaja Timo Soini väistyi puolueen johdosta omasta tahdostaan, eikä asettunut enää ehdolle puheenjohtajaksi. 

Puheenjohtajiston vaalit pidettiin puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.6.2017.

Kaikki toimittajat eivät päässeet seuraamaan kokousta. Puolueen äänitorvi Matti Putkonen eväsi Voiman toimittajan Kalle Erkkilän osallistumisen puoluekokoukseen. Myös toimittaja Kaarina Hazardin media-akkreditointi hylättiin. 

Lännen median, erityisesti Aamulehden, toimittaja Lauri Nurmi oli paikalla ja kirjoitti puolueen kokouksesta paljastavia raportteja ja poliittisesta kähminnästä kirjan, Perussuomalaisten hajoamisen historian (Into 2017).

Sampo terho, ennen Perussuomalaiset sitten Sininen tulevaisuus.
Sampo Terho. Kuva: Matias Turkkila, Creative Commons

Ennen puoluekokousta monet olivat luulleet puheenjohtajan nuijan menevän Soinin perintöprinssille, Sampo Terholle. Hän oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Soini oli puheillaan jopa testamentannut äänensä Terholle.

Kuitenkin muutamia viikkoja ennen puoluekokousta Terhon kannatus suli. Vielä alkukeväällä media oli ennakoinut, Soinin suosioon perustuen, äänestyksestä tasaväkistä. Maltillisempaa linjaa kannattavat ihmiset puolueen sisä- ja ulkopuolella toivoivat, ettei kovapuheisen Jussi Halla-ahon suosio riittäisi puolueen johtoon nousemiseen. Halla-ahon poliittinen linja on perustunut väitteisiin, joilla maahanmuutosta ja pakolaisista tehdään milloin minkäkin ongelman syy. 

Soini korosti kokouksessa rooliaan arvovaltaisena poliitikkona, joka oli puuttunut maahanmuuttoon: ”Silloin kun Suomeen tuli Venäjän kautta ihmisiä, niin kyllä se vaati kovat neuvottelut monella tasolla. Ei se sillä hoitunut, että torilla piti ’rajat kiinni’ -kylttiä. Tarvittiin neuvotteluita, ja neuvotteluiden kautta saatiin asia hoidettua.” 

Ja kuinkas puheenjohtajavaaleissa kävikään: Ensimmäisellä äänestyskierroksella puheenjohtajaksi nousi ylivoimaisesti Jussi Halla-aho. 

Kun tulokset kuulutettiin, tyrmistynyt Timo Soini sai soperrettua vain ”se voitti”.

Sampo Terho tuli toiseksi hieman yli kolmanneksen kokoisella äänisaalilla. Muut ehdokkaat, kansanedustat Leena Meri ja Veera Ruoho sekä Riku Nevanpää, saivat yhteensä alle seitsemän prosenttia äänistä.

Puoluekokouspaikan eli Jyväskylän Paviljongin tunnelma oli muuttunut. Sampo Terhon kannattajat, Timo Soinin henkiset perilliset, olivat lyötyjä. He lähtivät pois Paviljongista ravintola Mustaan kynnykseen.

Kommentointi alkoi myös perussuomalaisten kokouskuplan ulkopuolella. Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasivat, etteivät he tee yhteistyötä Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. 

Saman tien Suomen hallitus ei enää ollut enemmistöhallitus.

oOo

Alkoi vääntö, jossa oli outoja käänteitä. ”Lentokoneen u-käännös” oli niistä ensimmäinen: 

Koska hallitus oli hajoamassa, pääministeri Sipilä oli menossa jättämään presidentin kesäasunnolle eronpyyntöään. YLE otsikoi nettiseurantansa ”Suomen hallitus kaatuu”. Mutta Sampo Terhon ystävät ja Halla-ahon valintaan pettyneet perussuomalaiset päättivätkin erota perussuomalaisista ja järjestäytyä Uusi vaihtoehto (myöhemmin Sininen tulevaisuus) -ryhmäksi. Terhosta tuli sen puheenjohtaja. 

Juha Sipilä kertoi tehneensä lentokoneellaan u-käännöksen kuultuaan uuden ryhmän perustamisesta. Lennokasta tarinaa vahvisti se, että pääministeri järjesti tiedotustilaisuuden Turun lentokentällä. Sipilän viesti oli, ettei hän pyydäkään eroa, eli Suomen hallitus ei kaadu. 

Pian toimittajat ja politiikan tutkijat alkoivat epäillä, ettei tämä versio pitänyt lainkaan paikkaansa. Sipilän oletetaan olleen tapahtumista hyvin perillä, eikä hän ollut eroamassa. 

Samuli Virtanen takanaan musta auto
Timo Soinin valtionsihteeri Samuli Virtanen poistui kesärannasta auton takakontissa. Kuva: EU2016 SK

Myös tempaus nimeltään ”mies takakontissa” oli ainutlaatuinen käänne. Siitä saatiin tietää vasta paljon myöhemmin, mutta ajallisesti se sijoittuu tapahtumiin ennen ”lentokoneen u-käännöstä”. 

Mies takakontissa” -tarina on hyvin tärkeä, sillä se vie pohjaa ”lentokoneen u-käännökseltä”.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Jo sunnuntaina 11.6.2017, heti puoluekokouksen jälkeen, Sipilä oli virka-asunnollaan Kesärannassa kuullut Soinin valtiosihteeri Samuli Virtaselta, että uutta ryhmää ollaan perustamassa. Kun Virtanen oli poistumassa paikalta, Kesärannan portille oli tullut joukko toimittajia ja kuvaajia. Valtioneuvoston auto olisi riski: ”Se sattui lisäksi olemaan sellainen auto [Audi A6], ettei siinä ollut niin tummia laseja”, kertoi Virtanen Ilta-Sanomissa. Jotta Kesärannan ulkopuolella partioivat toimittajat eivät näkisi, kuka talossa oli käynyt, Virtanen matkusti ulos auton takakontissa.  

Silloisen puolustusministerin, sinisten Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino selvensi tätä Ilta-Sanomissa. ”Jos tieto siitä, että Samuli on käynyt Kesärannassa, olisi levinnyt, niin Jussi Halla-ahon ja [perussuomalaisten virkailijan] Matti Putkosen vastatoimet olisivat alkaneet saman tien.”

oOo

Seuraava tarina on nimeltään ”demokratian irvikuva”: Suomen hallituksesta oli tullut niukin naukin enemmistöhallitus 105+1 kansanedustajalla. Hallitukseen päätyi istumaan peräti viisi sinisten ministeriä ilman puoluetta, jota äänestäjät olisivat edellisissä vaaleissa vuonna 2015 äänestäneet.

Tietenkin poliittisten puolueiden voimasuhteet voivat vaihtua vaalien välillä. Jos istuvat kansanedustajat tai kunnanvaltuutetut vaihtavat puoluetta kesken kauden, silloin oletetaan, että he perustelevat valintaansa äänestäjilleen tai ainakin kokevat näiden voivat hyväksyä sen. 

Siniset joutuivat vakuuttelemaan äänestäjilleen toimivansa edelleen samassa konservatiivisessa arvokehyksessä kuin aiemmassa puolueessaan, perussuomalaisissa. Kuitenkin jo ensimmäiset gallupit näyttivät, ettei sinisillä ollut kannatusta.

oOo

Mitäkö näistä järisyttävistä kymmenestä kuukaudesta pitäisi oppia? Ainakin pitäisi osata purkaa valtapeli selkeisiin osiin ja erottaa olennaiset asiat epäolennaisista.

Soinia ja Terhoa kannattaneet perussuomalaiset alkoivat turvata asemiaan jo kesken puoluekokouksen, kun valtiosihteeri Virtanen kävi palaveeraamassa pääministeri Sipilän kanssa kuinka säilyttää entiset perussuomalaiset ministerit asemissaan. Oltiin siis jo huomattu, että operaatioon tarvittaisiin uusi poliittinen ryhmä.

”Lentokoneen u-käännös” vei huomion pääministeriin ja pois siitä tosiasiasta, ettei uusi ryhmä ollut voinut syntyä vain parin viimeisen tunnin aikana.

Ilmaan noustessaan hänellä on tarkka tieto siitä, että soinilais-terholaiset ovat perustaneet 20 jäsenen uuden eduskuntaryhmän Vaakunassa. Vallitsevaksi käsitykseksi jää kaikissa yhteiskuntaluokissa, että Sipilän lennossa on kyse teatraalisesta näytöksestä ja osin myös poliittisesta imagonrakennuksesta”, kirjoittaa Lauri Nurmi Sipilän lentopyrähdyksestä.

oOo

Demokratia edellyttää poliittisten prosessien taustojen ja mekanismien avaamista läpinäkyvästi. Se on puolueiden, lobbareiden ja kansalaisjärjestöjen – koko parlamentaarisen järjestelmän – toiminnan edellytys.

Ilman sitä äänestäjä ei voi tietää, miten hänen äänensä lopulta käytetään. Tämän läpinäkyvyyden varmistaminen on journalismin tehtävä silloinkin, tai oikeastaan etenkin silloin, kun poliittinen eliitti haluaa pitää toimintansa piilossa. 

oOo

Vuoden 2019 vaaleissa opposition kannatus nousi. Vuoden 2019 huhtikuussa siniset saivat vain yhden prosentin äänistä ja jäivät lähes tyystin ilman kansan tukea.

Kaikki ehdokkaina olleet siniset ministerit ja kansanedustajat putosivat eduskunnasta, eikä ketään muutakaan Sinisen tulevaisuuden ehdokasta valittu eduskuntaan.

oOo

Lue myös entisen sinisten kansanedustajan Tiina Elovaaran haastattelu, joka ilmestyi Voiman numerossa 10/2020.

  • 14.1.2021
  • Kirjoittanut Iida Simes
  • Kuvat Euroopan ulkosuhdehallinto