Työ, YhteiskuntaKirjoittanut voimaKuvat Aleksandra Aksenova

Lepoa ja oikeudenmukaisuutta kaipaava zen-sukupolvi järkyttää Kiinan johtoa

Kiinan valtio sensuroi downshiftaavia nuoria, jotka tekevät mahdollisimman vähän töitä. Rahaa ja menestystä palvova vanhempi ikäluokka ja kommunistinen puolue ovat kauhuissaan.

Lukuaika: 5 minuuttia

Lepoa ja oikeudenmukaisuutta kaipaava zen-sukupolvi järkyttää Kiinan johtoa

Huhtikuussa 2021 Luo Huazhong kirjoitti Kiinan suosituimmalle viestintäalustalle Baidu Tieballe viestin ”Vaakatasossa makaaminen on oikeudenmukaista”. Luo kertoi, kuinka työ tehtaassa sai hänet tuntemaan sisäistä tyhjyyttä, joten hän otti lopputilin ja pyöräili Tiibetiin. ”Olen vain nauttinut elämästä enkä näe siinä mitään väärää”, hän kirjoitti ja lähetti kuvan itsestään löhöilemässä sängyllä.

Luo Huazhong työskentelee vuodessa vain 1-2 kuukautta ja työskennellessäänkin makaa paikallaan esittäen kuollutta ihmistä elokuvassa. Lopun ajan hän ottaa rennosti ja elää minimalistista elämää. Luo syö vain kaksi ateriaa päivässä ja elää parillakymmenellä eurolla kuussa. Hän nauttii elämästä ja käyttää päivänsä filosofian lukemiseen.

Monet innostuivat elämäntavasta, jota Luo kutsuu vaakatasossa makaamiseksi (kiinaksi tǎngpíng, 躺平). Viestin jälkeen Kiinan internet täyttyi löhöilykuvista. Meemikuvissa oli väsyneitä eläimiä ja ihmisiä makaamassa selällään paitsi sohvalla ja sängyllä, myös maassa ja metron lattialla.

Mahdoton yhtälö, passiivista vastarintaa

Kiinan työkulttuurista on tullut yhä vaativampaa, ja vanhempi ikäluokka laittaa nuorten harteille valtavan taakan. Samaan aikaan pitäisi olla rikas ja menestynyt, hankkia lapsia, tehdä 12 tunnin työpäiviä ja ylitöitä, huolehtia vanhemmista ja neljästä isovanhemmasta sekä unohtaa oma elämänsä palvellakseen muita. Yhtälö on mahdoton, ja vaakatasossa makaavat ovat päättäneet, etteivät edes yritä ratkaista sitä.

Kyse ei ole laiskuudesta. Vaakatasossa makaaminen on passiivista vastarintaa ja kansalaistottelemattomuutta mahdottomia vaatimuksia sekä yhteiskunnan epäreiluutta ja taloudellista eriarvoisuutta vastaan. Kun kilpailussa ei voi voittaa, vaikka mitä tekisi, on viisas valinta olla osallistumatta siihen laisinkaan.

Makaaminen mustalle listalle

Ilmiö nousi suosituksi alkukesällä pääsyn korkeakouluihin ratkaisevan Gaokao-loppukokeen aikoihin. Tämä oli liikaa Kiinalle. Viranomaiset poistivat Luon viestin ja julkaisivat virallisen kannanoton televisiossa: ”Toivon saa menettää, mutta töiden tekemistä ei saa lopettaa.” Puolue tuomitsi ilmiön vastuuttomana provokaationa ja häpeällisenä toimintana.

Vaakatasossa makaaminen hävitettiin internetistä. Kaikki aihetta käsittelevät viestit ja keskusteluryhmät poistettiin sosiaalisesta mediasta. Vaakatasossa makaaminen sanana lisättiin mustalle listalle. Valtio jopa kielsi yrityksiä valmistamasta ja myymästä aiheeseen liittyviä tuotteita.

Vaakatasossa makaaminen sanana lisättiin mustalle listalle. Valtio jopa kielsi yrityksiä valmistamasta ja myymästä aiheeseen liittyviä tuotteita.

Uhka kommunistiselle puolueelle

Bloombergin taloustoimituksen Matthew Brookerin mukaan Tiananmenin aukion tapahtumien jälkeen Kiinan kommunistinen puolue on sitonut olemassaolonsa oikeutuksen talouskasvuun. Puolue on luvannut talouden ja elämänlaadun kasvavan, kunhan vain kansalaiset eivät vaadi poliittisia uudistuksia tai kyseenalaista puolueen valtaa. Ja talous on kasvanut.

Puolue pelkääkin ideologian kritisoimista enemmän sitä, ettei talous kasva. Jos nuoret lopettavat työn tekemisen, on talouskasvu vaarassa.

Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku ovat jo uhka Kiinan taloudelle. Maa on nopeassa tahdissa luopunut yhden lapsen politiikasta ja sittemmin kahdenkin lapsen politiikasta. Siitä huolimatta syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Lasten hankkimatta jättäminen osuu arkaan paikkaan. Valtio tahtoisi pitää kiinni suuren väestön tuomasta taloudellisesta etulyöntiasemasta.

Epärehellistä kilpailua

Kilpailu Kiinassa on kovaa eikä aina rehellistä. Yhteiskunnan ovet aukeavat monille osaamisen sijasta lahjuksia sisältävillä punaisilla kirjekuorilla tai guanxi-suhteilla eli hyvä veli -verkostojen kautta. Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta.

Kiinassa koulujen Gaokao-loppukokeen ajatellaan määrittävän nuoren tulevaisuuden. Hyvillä pisteillä pääsee huippuyliopistoon ja on valoisa tulevaisuus edessä. Keskinkertaisilla pisteillä saa unohtaa unelmansa.

Viime vuosina on paljastunut useita tapauksia, joissa Kiinan kommunistisen puolueen jäsenten keskinkertaisesti menestyneet lapset ovat varastaneet Gaokaossa hyvin menestyneiden nuorten opiskelupaikat. Huijausten paljastuttua puoluekadeerien lapset ovat saaneet pitää tutkintonsa ja huijatuille ei ole tarjottu opiskelumahdollisuutta tai edes anteeksipyyntöä. Rikas eliitti on puolestaan jo pitkään ostanut rahalla lastensa opiskelupaikat.

Nuoret ovat havainneet, että sama vaivannäkö ei tuo samaa tulosta kaikille. Zhang Zhiyuan on yksi heistä. Hän valmistui yliopistosta huippuarvosanoilla. Vaikka hän lähetti yli 2000 hakemusta, hän ei onnistunut saamaan työpaikkaa. Samaan aikaan opiskelutoverit saivat suhteiden avulla työpaikat heti valmistuttuaan.

Zhang kertoo The Insider -julkaisussa miettineensä, miksi edes yrittää, jos puoluekadeerien ja liikemiesten lapset saavat kilpailussa kaksi kierrosta etumatkaa muihin nähden. Zhangista on väistämätöntä, että näillä lähtökohdilla häviää kilpailun. Tämä teki hänestä yhden vaakatasossa makoilijoista.

Työelämän tolkuttomat paineet

Työelämänkin paineet ovat kovia. Alibaba-verkkokaupan perustaja Jack Ma on vaatinut teknologiayritysten 996007-työelämän ulottamista muuallekin yhteiskuntaan. Mallissa työpäivät kestävät aamuyhdeksästä iltayhdeksään, kuusi päivää viikossa (996) ja lisäksi työntekijöiden on oltava käytettävissä ympäri vuorokauden jokaisena päivänä (007).

Kilpaileva toimitusjohtaja Richard Liu kutsui alle 12 tunnin työpäiviä tekeviä laiskottelijoiksi. Alibabakin ilmoitti, ettei halua palkata alle 12 tunnin työpäivää haikailevia. ”Emme kaipaa niitä, jotka haluavat tehdä miellyttäviä kahdeksan tunnin työpäiviä”, Jack Ma kirjoitti.

Moni onkin kysynyt, mistä löytyy aika lasten kasvattamiselle ja isovanhempien hoitamiselle.

Myös koronapandemia on heikentänyt nuorten työmahdollisuuksia. Tilastojen mukaan vain neljännes vuonna 2020 valmistuneesta 8,74 miljoonasta kiinalaisopiskelijasta oli saanut työpaikan. Tänä vuonna vastavalmistuneita on työttömänä jo 15 miljoonaa. Samaan aikaan kaupungeista katosi 1,75 miljoonaa työpaikkaa.

Joku muu korjaa aherruksen voitot

Netissä on levinnyt nopeasti vertaus maassa makaavista kiinansipulin varsista. Kasvi on halpa ja sen varret leikataan usein. Vertaus viittaa siihen, kuinka loppuun käytetty työntekijä vain korvataan uudella. Vaikka olisi työskennellyt ahkerasti koko elämänsä, korjaa joku muu silti työn voitot. Maata pitkin makaavia varsia ei ole kuitenkaan helppoa leikata sirpillä.

mainos

Rikkain kaksi prosenttia omistaa 80 prosenttia Kiinan omaisuudesta, eikä kommunistinen puolue ole kyennyt – tai halunnut – tehdä asialle mitään.

Ihmisoikeusaktivisti Chen Guangchengin mukaan vaakatasossa makaaminen johtuu siitä, että kiinalaisesta yhteiskunnasta on kadonnut reiluus. Puolueen jäsenet nauttivat hyvistä tukijärjestelmistä ja eduista, tavalliset kiinalaiset raatavat niska limassa koko elämänsä ja saattavat menettää kaiken kerran sairastuessaan. Chenin mukaan ihmiset ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen.

Rikkain kaksi prosenttia omistaa 80 prosenttia Kiinan omaisuudesta, eikä kommunistinen puolue ole kyennyt – tai halunnut – tehdä asialle mitään.

Kun elämään ei voi vaikuttaa

Pekingin yliopiston tutkimuksen mukaan 30 prosenttia sen uusista opiskelijoista pitää opiskelua turhana ja 40 prosenttia pitää elämistä merkityksettömänä. Yliopistoa pidetään yhtenä Kiinan parhaimmista, ja sen opiskelijoita maan lahjakkaimpina.

Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€. Jokainen tilaus tukee moniäänisen journalismin tuottamista jatkossakin.

New China TV:n haastattelussa opiskelija Dengin mukaan nuoret makaavat vaakatasossa, koska he kokevat, ettei omaan tilanteeseen voi vaikuttaa. He ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä ja työntekoon. Opiskelija Yang Luo kertoo vaakatasossa makoilun peilaavan ahdistusta ja kärsimystä, jota nuorempi sukupolvi joutuu kokemaan.

Vaakatasossa makoilijoilla on myös ymmärtäjiä. Puoluelehti Guangming Daily heitti pallon takaisin puolueelle ja kehotti parantamaan nuorten elämänlaatua. Professori Huang Ping taas kritisoi shanghailaisessa Sixth Tone -lehdessä puolueen keskittymistä pelkkään tuottavuuden kasvuun. ”Ihmiset eivät ole vain pelkkiä työkaluja”, hän kommentoi.

On myös niitä, jotka näkevät vaakatasossa makoilun olevan osa laajempaa globaalia ilmiötä. Milleniaaleilla ja Z-ikäluokalla on maailmanlaajuisesti erilainen arvomaailma sekä tapa suhtautua työhön ja elämiseen. Suomessakin moni nuori aikuinen elää minimalistista elämää ja downshiftaa. Mieluummin tingitään rahasta kuin arvoista. Elämän mielekkyys menee omaisuuden kartuttamisen edelle. Tämä muistuttaa monin tavoin vaakatasossa makoilua.

Zen-sukupolven pieni onnellisuus

Vaikka vaakatasossa makaaminen syntyi tänä vuonna, ei ilmiö ole uusi.

Jo vuonna 2014 japanilainen naistenlehti Non-No kuvasi passiivisia japanilaisia miehiä, joita ei kiinnosta seurustelu ja seksi, Buddhan kaltaisiksi munkeiksi (kiinaksi fóxì, 佛系). Lehden käyttämästä sanasta tuli suosittu Kiinassa neljä vuotta myöhemmin.

Sana kuvastaa buddhalaisten munkkien elämäntapaa, jossa unohdetaan kunnianhimo, ollaan kilpailematta ja pyritään elämään leppoisasti ja kiireettömästi. Buddhan kaltaiset nuoret valitsevat sisäisen rauhan tai apaattisuuden yhteiskunnan odottaman työnarkomanian sijasta.

Z-sukupolvea onkin kutsuttu Kiinassa Zen-sukupolveksi.

Buddhan kaltaista elämää leimaa kuitenkin muu kuin sisäinen mielenrauha. Huonot työnäkymät, pettymykset romanttisissa suhteissa, taloudelliset ongelmat ja pysähtynyt sosiaalinen liikkuvuus on yleistä nuorten keskuudessa. Samassa tilanteessa ovat nuoret niin Kiinassa, Japanissa kuin Taiwanissakin.

Kenichi Ohmaen Low Desire Society -kirjan mukaan matalan halun yhteiskunnassa väestön vanhetessa ja syntyvyyden vähentyessä nuoremmat sukupolvet vähentävät aktiivisuutta. Hitaasti nousevat tulot, yhteiskunnan kovat paineet ja epäselvä tulevaisuus vähentävät nuorten kiinnostusta menestystä ja materialismia kohtaan. Sen sijaan nuoret etsivät kirjailija Haruki Murakamin sanoin ”pientä varmaa onnellisuutta”. Nuoret kuluttavat vähemmän ja ovat tyytyväisiä siihen mitä heillä jo on. He eivät haikaile kiinteistöjä, sijoituksia, korkeaa statusta tai nopeita autoja.

Siinä missä Kiinassa ilmiö on tuomittu jyrkästi, Taiwanissa asia on nähty toisin. Kiivas työelämä ja vaakatasossa makaaminen ovat toistensa vastakohtia – eräänlaiset yin ja yang. Yhdessä ne pitävät maailman tasapainossa.

  • 21.10.2021
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Aleksandra Aksenova